Reittiopas kännykässä. Tiedäthän, ne lukuisat erilaiset sovellukset, joilla voi pääkaupunkiseudulla tarkistaa Helsingin seudun liikennelaitoksen (HSL) aikataulut ja laskea reittejä oman sijaintinsa perusteella. Kaikkihan niitä käyttävät. Vaan tiesitkö, että ne eivät ole HSL:n tekemiä eivätkä teettämiä? HSL on ainoastaan avannut aikataulu- ja reittitietonsa avoimeksi dataksi. Siis mitä?

Avoin data on koneluettavaa tietoa, joka on annettu maksutta kenen tahansa käyttöön. Sitä myös käytetään: on datakonsulttiyrityksiä, mainosrahoitteisia ilmaistuotteita, maksullisia sovelluksia.

Esimerkiksi Esri Finland auttaa tehostamaan yritysten liiketoimintaa konsultoimalla ja myymällä työkaluja, joilla voi tehdä paikkatietoon, asiakasvirtoihin ym. perustuvia analyysejä. Blindsquare puolestaan on näkövammaisille suunniteltu reittisovellus, joka on menestynyt kansainvälisestikin.

Kumpikin näistä käyttää liiketoimintansa pohjana avointa dataa.

Avointa dataa saa ja kannattaa hyödyntää kaupallisesti. Hyödyt ovat ilmiselviä. Mutta mistä lisää avointa dataa uudenlaisten liiketoimintaideoiden pohjaksi?

Useat kaupungit ja julkiset tahot ovat avanneet dataansa kaikkien käyttöön. Julkisen tiedon avaaminen on ymmärrettävää, onhan se tuotettu verovaroin ja lähtökohtaisesti julkista. Vaan miksi ihmeessä yrityksen kannattaisi avata omaa, liiketoimintaan liittyvää dataansa muille?

Ei kannatakaan. Ydinosaamiseen liittyvä data kannattaa ilman muuta pitää omana tietonaan. Mutta sen rinnalla syntyy varmasti paljon muuta tietoa, jonka avaamisesta voi hyvinkin hyötyä.

Ajatellaanpa vaikka HSL:ää. Se oli kaukaa viisas. Se totesi, että sen ydinliiketoimintaa on kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen, ei myydä aikataulutietoa. Niinpä se avasi aikataulu- ja reittitietonsa avoimeksi dataksi jo vuosia sitten.

Loistoteko! Avaamisesta on seurannut kymmeniä sovelluksia, jotka helpottavat ja ilahduttavat kaupunkilaisen elämää – ja joista ihmiset ovat valmiita maksamaan. Rahat eivät mene HSL:n vaan sovelluskehittäjien pussiin, mutta HSL saa jotain paljon enemmän: sen brändi on kirkas sekä bussilla kulkijan että koodarin silmissä. Mikä markkinointiteko!

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) puolestaan tavoittelee datan avaamisella uudenlaisia toiminta- ja yhteistyömalleja. Myös sisäiset prosessit tehostuvat, kun tiedot ovat helposti kaikkien saatavilla. Datan avaaminen siis tehostaa myös omaa toimintaa.

Oletko rohkea ja hyppäätkö mukaan?

Samanhenkisiä yrityksiä löydät kuutoskaupunkien yrityspaneelien kautta. Paneelin ovat kutsuneet kokoon Suomen kuusi suurinta kaupunkia – Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu – jotta datanavaustyöhön saataisiin mukaan myös yritysmaailman näkemyksiä ja toiveita. Paneelin tavoitteena on myös verkostoitua samanhenkisten toimijoiden kanssa, jotta avoimesta datasta saataisiin enemmän hyötyä irti.

Teksti: Annukka Varteva
Projektipäällikkö, Forum Virium Helsinki
Annukka Varteva vetää 6Aika-rajapintahanketta, jossa Suomen kuusi suurinta kaupunkia yhdenmukaistavat yhdessä avoimia rajapintojaan. Tavoitteena on mahdollistaa uutta liiketoimintaa ja helpottaa datan hyödyntämistä. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat yritykset, joiden näkemykset otetaan rajapintojen kehitystyössä huomioon. Rajapintahankkeessa tehdään yhteistyötä myös kansainvälisten kaupunkiverkostojen, mm. CitySDK- ja OASC-verkostojen kanssa.

Forum Virium Helsinki
Forum Virium Helsinki on Helsingin kaupunkikonserniin kuuluva osakeyhtiö, joka kehittää uusia digitaalisia palveluja yhdessä yritysten, Helsingin kaupungin, muiden julkisten toimijoiden sekä kaupunkilaisten kanssa.

Tämä juttu on julkaistu alun perin Databusiness.fi -sivustolla.