Tavoitteena jokamiehen datajournalismi.

Avoimen datan merkitys ja olemus

Datajournalismi on Suomessa vielä melko uusi juttu. Maailma on kuitenkin pullollaan monimutkaisia datavisualisointeja ja tutkivia journalisteja, jotka kaivavat skuuppinsa datan seasta. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa The Guardian, Information is Beautiful ja Chicago Tribune.

Avoimeen dataan tutustuminen pelkän internetin avulla osoittautui yllättävän helpoksi. Tietoa aiheesta on saatavilla aivan valtavasti! Kymmenien tuntien netin selailun jälkeen kuva avoimesta datasta ja sen käytöstä on alkanut hahmottua.

Visualisoinnin lähtökohtana ei tulisi olla näyttävyys vaan dataa parhaiten palveleva esitystapa.

Mitä enemmän aiheeseen tutustuin, sitä selvemmin korostui yksi nyrkkisääntö: joskus pelkkä taulukko on paras tapa visualisoida dataa. Visualisoinnin lähtökohtana ei tulisi olla visualisoinnin näyttävyys tai monitasoisuus vaan se, mikä esitystapa palvelee dataa parhaiten.

Toinen tärkeä sääntö on käytetyn datan jakaminen jutun yhteydessä. Näin lukijalla tai katsojalla on mahdollisuus itse tutustua materiaaliin, jonka pohjalta juttu on tehty. Samalla dataan kohdistuu moninkertainen määrä silmäpareja. Todennäköisesti joku poimii datan joukosta jotain mielenkiintoista, joka itseltäsi jäi huomaamatta.

Yksi avoimen datan käytön parhaista puolista on päätöksenteon ja journalistisen työprosessin läpinäkyvyyden lisääminen. Virallisen tulkinnan lisäksi tavallisen kansalaisen on mahdollista tehdä datan pohjalta omat tulkintansa. Kun jokaisella on tietoon samat mahdollisuudet, lähidemokratian määrä ja asukkaiden kiinnostus oman asuinalueensa asioihin kasvaa.

Käytetty data tulisi julkaista jutun yhteydessä.

Omassa työssäni Stadi.TV:llä avointa dataa käytetään jo taustamateriaalina juttujen teossa. Pyrkimyksenä on ensi vuonna kehittää datan käyttöä visualisoinneiksi asti. Jos dataa joka tapauksessa käytetään, tulisi se myös näyttää katsojalle. Tämä lisää median uskottavuutta.

Vaikeiden asioiden tuominen ymmärrettävään muotoon on entistä parempaa palvelua katsojalle. Stadi.TV:llä tehdään ohjelmia Helsingistä kaupungin asukkaille ja Helsingistä kiinnostuneille. Avoimen datan avulla tämä yhtälö toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Stadi.TV:n Avoin Data -kanavalle koottujen videoiden avulla datavisualisointi ja avoin data hahmottuu ihan jokaiselle

Seuraavaksi upotetaan kädet multaan ja perehdytään internetin ilmaisiin visualisointityökaluihin. Avoimen datan perustyökaluna on Excel. Jollei taulukkolaskenta onnistu, on sen opettelusta hyvä aloittaa.
Päivitys 12/2017: Videolinkki poistettu.

Tekstin kirjoittaja Jasmina Savolainen on avoimeen dataan hurahtanut monimediatoimittaja. Hän opiskelee neljättä vuotta journalismia Turun Ammattikorkeakoulussa. Savolainen etsii datakokeiluidensa kautta uusia oivalluksia toimittajan työhön ja toivoo samalla avaavansa avoimen datan mahdollisuuksia myös muille.

Lue Jasmina Savolaisen Rivitoimittajasta avoimen datan asiantuntijaksi -blogisarjan muut kirjoitukset:

• 1/4: Tutustuminen avoimeen dataan alkaa
• 2/4: Avoimen datan merkitys ja olemus
• 3/4: Avoin data on hyvä renki, mutta huono isäntä
• 4/4: Miksi dataa pitää visualisoida?