Tiesitkö, että Helsingin energiankulutuksesta kolme neljäsosaa muodostuu rakennusten lämmityksestä sekä palvelujen ja asumisen sähkönkäytöstä? Rakennusten lämmitystavoilla, sähkönkulutuksella ja mahdollisella omalla sähköntuotannolla on siis iso merkitys yhteiskuntamme energiansäästötoimissa. Mutta miten energiaa kuluu erityyppisissä rakennuksissa? Ja kuinka suuren osan energiatarpeesta voisi tuottaa esimerkiksi aurinkoenergiateknologioita hyödyntäen?

Aiheesta löytyy paljon kiinnostavaa tietoa, kuten kiinteistökohtaista energiankulutusdataa ja rakennusten ominaisuus- ja peruskorjaustietoja. Osa tiedoista on jo saatavilla avoimena datana ja pian on tulossa lisää. Tietoa siis riittää valtavasti, mutta miten me hyödyntäisimme näitä tietoja tehokkaasti niin yksilön kuin yhteiskunnankin hyödyksi?

Lokakuun Helsinki Loves Developers -tilaisuudessa esiteltiin avoimia energiankulutusdatoja ja ideoitiin, miten niitä voisi hyödyntää rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa joko omassa kotitaloudessa, julkisissa kiinteistöissä tai liiketoiminnassa.

Maailman toimivin kaupunki – modernia ilmastovastuuta ja energiatehokkuutta

Helsinkiläisten rakennusten lämmityksestä tulee yli puolet kaupungin päästöistä, kertoo ympäristötarkastaja Mira Jarkko. Tavoitteena on tulevaisuudessa vähentää lämmityksen, sähkön ja liikkumisen aiheuttamia päästöjä niin, että vuoteen 2035 mennessä Helsinki olisi hiilineutraali kaupunki.

Tavoitetta kohden vievät niin rakennusten katoille rakennusvaiheessa asennettavat aurinkoenergiapaneelit, maalämpö kuin myös rakennusten energiankulutuksen sekä yleisemminkin sähkönkulutuksen vähentäminen. Myös tuulivoima on vaihtoehto – tosin rakennuksen katolle asennettava pienimuotoinen tuulivoimala ei ole yhtä tuottoisa kuin aurinkopaneelit.

Hiilineutraaliuteen pääsemiseksi tarvitaan kaikkia mahdollisia ratkaisuja niin energiantuotannon kuin kulutuksen vähentämisenkin osalta. Kokonaiskulutuksen vähentämisen lisäksi tärkeää on saada myös kulutushuippuja pienemmiksi, toteaa Jarkko. Suurimmat päästöt syntyvät yleensä kulutushuippujen aikana, kun joudutaan ottamaan käyttöön kaikkein saastuttavimmat voimalat.

Energiadataa 3D-kaupunkimalliin

Tehdäkseen energiaan liittyvistä datoista visuaalisempia Helsinki on helmikuussa 2018 julkaisemassa energia-aiheisia tietoaineistojaan kaupungin vuosi sitten avaamassa 3D-kaupunkimallissa. Visuaalisuus helpottaa  rakennusten omistajien päätöksentekoa, kun mallissa voi tarkastella vaikka, paljonko aurinkoenergiaa oman talon aurinkopaneelit voisivat tuottaa tai millaisia energiansäästömahdollisuuksia rakennuksiin liittyy, kertoo ympäristösuunnittelija Petteri Huuska. Kaikkien Helsingin noin 50 000 rakennuksen kulutustiedot esitetään laskennallisina arvoina, joihin oman talon tiedettyä kulutusta on mahdollista verrata. 3D-mallissa esitettävät aineistot julkaistaan samalla myös avoimena datana. Data on ainakin alkuun vuositasoista, mutta vastaisuudessa sitä voi saada tarkemmallakin tasolla.

3D-mallia ja sen mahdollisuuksia energiadatan esittämiseen demonstroittiin hiljattain Lähiöfest-tapahtumassa. Osallistujia kiinnosti mallin käyttäminen mm. kaupunkisuunnittelun seuraamiseen, pelien pohjana sekä rakennusten vertailuun. Erityisesti myös energiansäästöpotentiaali sekä aurinkopaneelit koettiin mielenkiintoisiksi.

Helsingin kaupungin 3D-hankkeen koordinaattori Enni Airaksinen esitteli kaupungin 3D-mallissa nyt jo olevia rakennusten ominaisuustietoja, kuten rakennusmateriaaleja, korkeuksia ja rakennusvuosia. Helmikuussa 2018 mallissa julkaistaan myös Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistamien parin tuhannen rakennuksen todellisia energiankulutusdatoja, kuten veden ja sähkön kulutus sekä kaukolämpö. Työpajassa tätä pidettiin erittäin tärkeänä avauksena, joka mahdollistaa monenlaisten sovellusten kehittämisen. Näiden tietojen avaaminen on mahdollista, koska datojen omistajuus on kaupungilla ja kohteet ovat julkaisun kannalta riittävän suuria (yli 10-15 asuntoa). Mallissa on analysoitu myös rakennusten aurinkoenergiapontetiaalia. Pekka Tuominen VTT:ltä puhui rakennusten laskennallisesta energiankulutuksesta ja esitteli VTT:n työkaluja ja malleja.

Visualisoinnit ja vertailut auttavat hahmottamaan omaa kulutusta

Vaan miten saada tavallinen energiankuluttaja ymmärtämään hiilidioksidipäästöjen määrää, säästettyjä kilowattitunteja ja aurinkoenergian mahdollisuuksia? Löytyisikö energiadatoille Verokuitin tapaista lähestymistapaa, joka toisi luvut lähemmäs ihmisten arkea? Marleena Ahonen pohti Kalasatamassa keväällä järjestetyssä, arjen hiilidioksidipäästöijen vähentämiseen tähtäävässä Kotihiili-projektissa myös näitä asioita. Hän toteaa, että visualisoinnit toimivat hyvin – samoin erilaiset vertailut, kuten kuinka monta kertaa säästetyllä energiamäärällä voisi saunoa tai kuinka pitkälle auto veisi samalla päästömäärällä.

Esitysten jälkeen keskusteltiin pienryhmissä, miten asukkaiden, yritysten tai kaupungin hiilijalanjälkeä saataisiin pienennettyä ja miten data voisi tukea sitä. Esiin nousi pelillistäminen, eniten energiaa säästäneiden rakennusten tai naapurustojen palkitseminen sekä mahdollisimman reaaliaikaisen tiedon visualisointi esimerkiksi suoraan kännyköihin. Lisäksi keskusteltiin saunan hukkalämmön hyödyntämisestä ja lämpimän veden kulutuksen mittaamisesta.

Myös samantapaisten kotitalouksien tai rakennusten energiankulutuksen vertailu joko lukuina tai kartalla voisi herätellä miettimään omia kulutustottumuksiaan. Jos oman kulutusdatansa voisi luovuttaa anonymisoituna yleiseen käyttöön, olisi kattavampi vertailu tai leikkimielinen kilpailu helpompaa.

Mielenkiintoinen idea oli myös vanhoihin sokeri- tai kahvikortteihin vertautuva CO2-kortti. Mallissa jokaisella olisi tietty määrä päästöjä, jotka saa tuottaa vuorokaudessa tai viikossa – jos esimerkiksi autoilee, on säästettävä muusta. Maksusta CO2-rajan saisi tarvittaessa ylittää.

“Uskon, että energiankulutustietojen avaaminen auttaa yrityksiä tai aiheesta kiinnostuneita kaupunkilaisia kehittämään useita asukkaiden energiansäästöä helpottavia palveluita”, toteaa Mira Jarkko.

Millaisella sovelluksella tai visualisoinnilla sinä auttaisit vähentämään energiankulutusta ja pienentämään yksilön tai kaupungin hiilijalanjälkeä? Mitä dataa tarvitsisit siihen? Voit kommentoida joko alle tai lähettää sähköpostia osoitteeseen hri(at)hel.fi.