Tilastokonkari Pekka Vuorelle maan ensimmäisen avoimen datan palvelun rakentaminen oli ennennäkemätön projekti.

Vuonna 2009 Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja Asta Manninen oli saanut pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajilta toimeksiannon laatia seututietovisio vuodelle 2020. Visiopaperissa Manninen ehdotti kaupunkien julkisen tiedon avaamista maksutta kaikkien käyttöön Helsinki Region Infoshare -palvelussa.

Helsingin seudun kaupungit päättivät yksissä tuumin käynnistää avoimen datan palvelun ja HRI.fi -verkkosivuston. Niitä rakentamaan pestattiin kaupungin tietovarannot tunteva Pekka Vuori ja startup-yrityksissä työskennellyt Ville Meloni. ”Kävimme kyselemässä neuvoja muun muassa tietosuojavaltuutetulta. Hänen ohjeensa oli, että älkää rikkoko lakia”, nauraa Pekka Vuori.

Kannustusta maan ensimmäisen avoimen datan katalogin pystyttäjille oli tarjolla roppakaupalla, mutta konkreettista apua vähänlaisesti. Esikuvia kun ei ollut.

Tietokeskuksessa työskennellyt Pekka Vuori oli luonteva valinta palvelun pystyttäjäksi. Kaupungin tilastotietokannoista vastannut virkamies oli tuottanut avointa dataa jo vuosikausia – tosin tietämättään. Pääkaupunkiseudun kunnat, HSY ja Uudenmaan liitto olivat tuottaneet jo pitkään yhtenäistä ja vertailukelpoista dataa pääkaupunkiseudun kunnista. ”Avasimme tiedot jo 90-luvulla verkkoon kaikkien vapaaseen käyttöön”, Vuori kertoo. Tilastoista vastannut Vuori tuotti siis avointa dataa jo viime vuosituhannella, vaikka koko termi keksittiin vasta vuosia myöhemmin.

Työparikseen palvelun pystytykseen Pekka Vuori sai Forum Virium Helsingissä työskennelleen Ville Melonin, joka oli aiemmin työskennellyt teknologia-alan startup-yrityksissä. ”Minun vastuullani oli sisältöpuoli. Tunsin data-aineistot, vein niitä tietokantaan ja olin mukana käyttöliittymän suunnittelussa”, Vuori kertoo.

Ville Meloni taas vastasi siitä, että projekti eteni aikataulussa. Juuri ennen vuodenvaihdetta 2011 kaksikko sai pystyyn verkkopalvelun alpha-version sisäiseen kehityskäyttöön. Muutamassa kuukaudessa oli saatu paljon aikaan, suunniteltu tietomalli, rakennettu tietokanta ja rakennettu käyttöliittymä. Palvelua rakennettiin ketterän kehityksen opein. ”Villen panos oli ihan huikea. Minulla oli pitkä kokemus kuntapuolelta, mutta sellaista projektiosaamista en ollut aikaisemmin nähnyt”, Vuori kertoo.

Tiukan määrämuotoiseen numerodataan tottuneille kaupunkidatan tuottajille sukellus avoimen datan maailmaan oli jotain aivan uutta. ”Avoimen datan aineistot saattoivat olla mitä vain, karttoja, videoita, tekstiä tai tilastoja”, Vuori kertoo.

Avuksi tarvittiin metatietokanta ja standardoitu tapa kuvata avointen tietoaineistojen sisältöä. Verkkopalvelun pohjaksi valittu CKAN oli onnistunut valinta pioneeripalvelulle, sillä siitä on nyttemin tullut yksi maailman johtavista dataportaalialustoista. Open Knowledge Foundationin ylläpitämää CKANia käyttävät nykyisin monet avoimen datan palvelut.

Apua asiantuntijayrityksiltä

Millainen hanke hri.fi oli kaupungin virkamiehelle? Ylisanoja kartteleva Vuori kuvaa projektia ennennäkemättömäksi: ”Siinä pääsi tekemään jotain ihan uutta.”

Erityisesti mieleen on jäänyt työskentely pienten asiantuntijayritysten kanssa. Ville Melonille ketterän kehityksen toimintamallit olivat tuttuja, ja eri vaiheisiin pestattiin parhaita asiantuntijoita. Esimerkiksi palvelun käyttöliittymän rautalankamallin suunnitteluun käytettiin paljon aikaa. ”Emme me kaupungilla olleet aiemmin hyödyntäneet ulkopuolisia asiantuntijoita käyttöliittymissä. Usein niistä tulikin vähän kökköjä”, Vuori kertoo.

Projektipäällikkökaksikko teki myös paljon jalkatyötä: ”Vierailimme tuon tuosta pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja Keski-Uudenmaan kunnissa kertomassa, millaisia hyötyjä tiedon avaaminen kaikkien käyttöön saattaa tuottaa.”

Vastaanotto vaihteli. Osa innostui, mutta epäilijöitäkin riitti. Innokkaimpia olivat omat tietovarantonsa hyvin tuntevat. ”Usein tiedon avaaminen oli helppoa, aineistot saatiin julki muutamassa päivässä”, kertoo Vuori.

Toisinaan tiedon avaamisen esteeksi tuli byrokratia, tai epäilys siitä, ettei tiedon avaamisesta hyödy kukaan.

Kaksikon odotukset olivat palvelua pystyttäessä todella korkealla. Onko kaupunkitiedon avaaminen edennyt kuten 10 vuotta sitten ajattelitte? ”Ei niitä menestyssovelluksia ole syntynyt ihan siihen tapaan kuin silloin odotimme”, Vuori kertoo.

10 vuoden kuluessa dataa on toki saatu kaupunkilaisten saataville laajalla rintamalla. Esimerkiksi kaupunkien rahankäyttö ja hankinnat on avattu kattavasti. Kaupungeilla on kuitenkin edelleen satoja erilaisia tietojärjestelmiä ja paljon niihin lukittua tietoa.

Kaupunkien tietovarannot kuin omat taskunsa tuntevalla Vuorella on vielä paljon datatoiveita. Esimerkiksi kattavasti avattujen kaupunkien karttadatojen rinnalle olisi hyvä saada myös kaupunkien suunnitelmatieto, vaikkapa asemakaavat, mahdollisimman käyttökelpoisessa muodossa. Toivelistalla kaupunkien omistaman datan ulkopuolelta on myös esimerkiksi kännyköiden anonyymi sijaintitieto, jolle olisi paljon käyttöä liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa.

Kaupunkien rahankäytön optimoinnissa taas voisi hyödyntää ulkopuolista asiantuntemusta, jota ei välttämättä kaupunkiorganisaatiosta löydy. ”Monilla toimijoilla voisi olla valmiita optimointimalleja vaikkapa siihen, miten kaupunkien tiloja käytetään tehokkaasti ja kaupungin palvelut ovat riittävän hyviä ja kaupunkilaisille tasa-arvoisia”, Vuori pohtii. Tätä varten tarvitaan paljon avointa dataa kaupungista. ”Tulevaisuuden suunnitelmien lisäksi pitää tietää missä ihmiset asuvat, mitä palveluita he käyttävät, millaiset ovat liikenneyhteydet.”

Datan avaamisesta arkea

Yksi HRI:n tavoitteista on tehdä datan avaamisesta osa kaupunkien arkitoimintaa. Kun Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen 18.3.2011 avasi juhlallisesti hri.fi -palvelun ja kaupunkidatan avaaminen saatiin rullaamaan, palasi Pekka Vuori vähitellen takaisin normaaleihin virkatöihinsä Helsingin kaupunkitietoyksikköön. Ville Melonikin päätyi myöhemmin töihin Helsingin kaupungille. Nyt hän edistää kaupungin strategiaosastolla asiakaslähtöistä palveluiden digitalisointia ja ketterää kokeilukulttuuria.

Eläkkeelle lähdön kynnyksellä Pekka Vuori kertoo, että ainakin hänen omassa yksikössään datan avaamisen voi jo sanoa olevan kiinteä osa työn arkea. HRI ei ole kuitenkaan vielä onnistunut tekemään itseään tarpeettomaksi. Vuoropuhelua kaupunkitiedon tuottajien ja sen potentiaalisten hyödyntäjien välillä tarvitaan. ”HRI:n tehtävä on madaltaa tätä kynnystä. Ulkopuolisten pitäisi päästä näkemään, mitä kaupunkitiedon tuottajat tekevät, mitä tietoa kaupunkien tietojärjestelmissä on tarjolla. Se työ ei lopu koskaan”, Vuori pohtii.

HRI viettää pian 10-vuotissynttäreitään. Mikä on Pekka Vuoren toive avoimen kaupunkidatan seuraaville kymmenelle vuodelle? ”Toivottavasti seuraavaan kymmenen vuoden aikana kaupungin eri tietojärjestelmät saadaan keskustelemaan hyvin keskenään. Ja sen lisäksi pitäisi olla selviö, että ulkopuoliset tahot pystyvät hyödyntämään järjestelmien tietoa.”

HRI-palvelun pystytysvaiheen projektipäälliköt

Pekka Vuori, toinen HRI-palvelun pystytysvaiheen projektipäälliköistä, jää eläkkeelle Helsingin kaupunkitietoyksiköstä keväällä 2021. Kiitos Pekka!