Päiväkodit, uimarannat, matonpesupaikat. Oppilaaksiottoalueet, julkiset taideteokset, sähköautojen latauspisteet. Tieto palvelujen sijainneista, aukioloajoista ja esteettömyydestä. Pääkaupunkiseudun toimipisterekisteri rajapintoineen on valtava aarrearkku niin tavallisille kuntalaisille kuin sovelluskehittäjillekin.

Pääkaupunkiseudun palvelukartan projektipäällikkö Mirjam Heikkinen istahti HRI-tiimin kanssa kahvikupposen ääreen muistelemaan Palvelukartan kehitystä sosiaaliviraston sisäisestä työkalusta nykyiseksi laajaksi, avointa dataa tarjoavaksi ja hyödyntäväksi palveluksi. Aurinkoinen perjantaiaamu meni kuin siivillä, kun Mirjam kertoili energisen innostavaan tyyliinsä tiedonhallinnasta, esteettömyydestä, Palvelukartan vaiheista sekä yhdessä tekemisen tärkeydestä.

Paperilappusista laajaksi, avointa dataa tarjoavaksi palveluksi

Palvelukartan ja sen taustalla olevan toimipisterekisterin historia juontaa juurensa vielä joitain vuosia kauemmas kuin HRI:n historia. Viitisentoista vuotta sitten tarve oli koota sosiaaliviraston toimipisteiden tiedot paperilappusilta yhdelle sähköiselle alustalle. Joidenkin kollegojen epäilyksistä huolimatta kiinnostus yhteistä palvelua kohtaan levisi ensin koko kaupungin tasolle ja noin vuotta myöhemmin myös pääkaupunkiseudun muihin kaupunkeihin.

Paine ja toive avata toimipisterekisterin rajapinta tuli sekin jo ennen HRI:ta niin poliitikoilta kuin tuoreesta avoimen datan aatteesta. Ensimmäinen avoin REST-rajapinta kehitettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Aalto-yliopistossa tehtiin myös ensimmäiset toimipisterekisterin rajapintaa hyödyntävät sovellukset, kuten Hätäopas. Nyttemmin Aalto on yhä hyvä yhteistyökumppani, joka niin päivittää tietonsa toimipisterekisteriin kuin myös hyödyntää sen rajapintoja.

Toimipisterekisterin rajapinta oli HSL:n Reittioppaan rajapinnan ohella ensimmäisiä ellei ensimmäinen HRI:hin kirjattu rajapinta. Alkuun avoin data ja erityisesti rajapinnat miellettiin vain koodarien jutuiksi, mutta sittemmin kaupungeissakin on opittu käyttämään rajapintoja ja kaupunkien hallussa olevaa dataa omien keskitettyjen ratkaisujen pohjana.

Avoimen datan alkutaipaleella oli tärkeintä saada dataa edes jossain muodossa auki – jo pienen Excel-tiedoston avaaminen oli hienoa. Nyt uudessa api-ekosysteemissä prosessien on oltava paremmassa kunnossa. “Aiemmin kaikki piti saada avoimeksi, laadusta viis, mutta nyt pyritään keskitettyihin ja kestäviin ratkaisuihin. Myös tiedon arvoa aletaan ymmärtää paremmin”, toteaa Mirjam.

Mirjam muistelee, että kun toimipisterekisteriä alettiin tehdä, mietittiin tarkasti, mitä Palvelukartalle laitetaan – mitä tietoja tarvitaan, mikä toisaalta on salassa pidettävää ja mitä tietoa toimipisteistä kuntalaiset tai kaupunkien työntekijät tarvitsevat. Samantapaisia asioita pohditaan yhä – nyt mietitään, mitä dataa tietoturvan näkökulmasta voi julkaista sekä mikä edistää avoimuutta, osallisuutta ja yhdessä tekemistä. Samalla huolehditaan myös datan laadusta ja korjataan mm. toimipisteiden osoitteita, aukiolotietoja ja palvelukuvauksia.

Yhteistyön voima

Vähän väliä Mirjamin puheessa korostuu yhteistyön ja yhdessä tekemisen tärkeys. Hän kertoo päässeensä mukaan “äärettömän hyviin projekteihin”, näkemään, miten asioita kehitetään eri tahoilla kaupungeista aina EU:n tasolle saakka. “On ollut onni, että minulla on ollut aina hyviä, avarakatseisia yhteistyökumppaneita, jotka eivät laita syrjään ihmistä, joka ei osaa tietotekniikkaa.”

Yhdessä tekeminen onkin Mirjamin mielestä parasta hänen työssään. “On hienoa, että ihmiset löytävät keskitettyjä ratkaisuja, ettei pyörää tarvitse keksiä aina uudelleen. Se haastaa myös huomaamaan, mikä on asioiden ydin.” Aikanaan keskitetyt palvelut olivat monelle vaikea ajatus, sillä omista ratkaisuista oli vaikea luopua. Tulevaisuudessa Mirjamin mielestä yhteiset ratkaisut ja kuntien välinen yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä.

Esteetöntä kaupunkia tekemässä

Mirjamin oma työhistoria Helsingin kaupungilla alkoi vuonna 1978 Lauttasaaren Myllykallion päiväkodin lattioiden lakaisijana. Ura jatkui lastenhoidon kautta päiväkodin johtajaksi ja parinkymmenen varhaiskasvatusvuoden jälkeen edelleen tietohallintoon. Työssään päiväkodeissa Mirjam kohtasi hyvin erilaisia lapsia ja työntekijöitä ja on siitä saakka pyrkinyt pitämään ihmisten erilaisuuden mielessään. “Olen pystynyt työlläni edistämään eri tavoin niin tasa-arvoa kuin yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttäkin.”

Palvelukartalla esteettömyys ja erilaiset käyttäjäryhmät on huomioitu hyvin. Mirjamin ja hänen työparinsa Henna Niemen sekä heidän kollegojensa työ on saanut runsaasti kansainvälistäkin huomiota ja tunnustuksia. ”Iso kiitos myös Helsingin esteettömyysasiamies Pirjo Tujulalle yhdessä tehdystä pitkäjänteistä työstä.”

”Esteettömyystiedon antaminen on myös asia, jota täytyy jatkuvasti kehittää”, toteaa Mirjam. ”Mikä tieto auttaa käyttäjää? Tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, ja kaikkia ei Palvelukartalla annettu tieto välttämättä palvele. Tarvitaan valmiutta ja resursseja jatkuvaan kehittämiseen. Toisaalta on todella hienoa nähdä, kuinka Helsingin kehittämä esteettömyyssovellus on kansallisesti Palvelutietovarannon käytössä. Ihan tuoreeltaan on ollut hieno asia se, että Paralympian kanssa on kehitetty liikunnan monitoimihallien paraurheilulajien kysymykset.”

Kohti laajempaa api-ekosysteemiä

Uusi ajatus Palvelukartan toteutuksessa oli aikanaan myös se, että palvelussa hyödynnetään paitsi sen omaa rajapintaa, myös monia muita rajapintoja. Tiedot palvelupisteiden tapahtumista haetaan tapahtumarajapinnan kautta, reititys paikan päälle haetaan HSL:n Reittioppaan rajapinnan kautta, paikkatietoa tulee kaupunkiympäristön toimialalta, ja palaute menee kaupungin yhteiseen palauterekisteriin oman rajapintansa kautta. Samaa ajatusta verkkopalvelukokonaisuuden tietojen ja toimintojen koostamisesta useasta eri rajapinnasta käytetään nyt myös pääkaupunkiseudun muissa verkkopalveluissa, kuten kaupunkien omilla sivustoilla sekä Lansi-Uusimaa.fi-sivustolla.

Palvelukartta on osa kaupunkien viranomaispalveluja, joten sen toiminnan on oltava vakaalla pohjalla. Samaa toimintavarmuutta halutaan taata myös kaupunkien ulkopuolisille käyttäjille. Yhtenä ratkaisuna tähän tulee olemaan api-avainten käyttöönotto. Api-avaimet eivät vielä ole käytössä, sillä niiden kanssa odotetaan Helsingin uutta keskitettyä api-ekosysteemiratkaisua.

“Tästäkin näkee hyvin historiaa: reilut kymmenen vuotta sitten kaikki piti saada avoimeksi välittämättä siitä, ylläpidetäänkö dataa järjestelmällisesti ja kuka dataa käyttää. Nyt tehdään isompia palveluja, joissa on vakaampi ylläpito”, toteaa Mirjam.

Mirjam näkee, että tulevista api-avaimista hyötyvät kaikki: toimipisterekisterin ylläpitäjät tavoittavat rajapinnan käyttäjät tarvittaessa helposti ja pystyvät viestimään esimerkiksi versiopäivityksistä. Lisäksi osaamaton tai asiaton, palvelua kaatamaan pyrkivä käyttö on helpompi estää. Näin voidaan taata käyttäjillekin entistä vakaampi rajapintapalvelu.

Tekoälyllä vieläkin parempia palveluja

Mirjam innostuu maalailemaan myös tulevaisuudennäkymiä. Maailmaa, jossa teknologian avulla voidaan palvella ihmisiä ja huomioida erilaisia käyttäjäryhmiä entistä paremmin. Siihen tarvitaan paitsi dataa, myös tekoälyä jalostamaan datasta kustomoidumpia palveluja. “Tulevaisuuden haasteita on ehkä se, mihin kaikki data kerätään, miten siitä saadaan hyötyä ja millainen tekoäly lähtisi käsittelemään datamäärää.”

Datalla ja tekoälyllä voitaisiin lähteä ratkomaan yhä paremmin myös esteettömyyttä. Mirjam haaveilee, että myös Palvelukartalla hyödynnettäisiin tekoälyä, joka pystyisi vaikka tekemään erilaisia reitityksiä käyttäjän tarpeista riippuen – esimerkiksi näkövammainen voi tarvita erilaista reititystä kuin lastenvaunujen kanssa liikkuva. Tämä kaikki vaatii paljon dataa mm. katutöistä ja säätilasta, ja monipuolisemman palvelun rakentaminen vaatii datojen lisäksi myös ennakoivan tiedon antoa sekä datan älykästä analysointia.

Juttutuokiomme lopuksi Mirjam tiivistää vielä ajatuksiaan työurastaan kaupungilla: ”On ollut hienoa saada tehdä työtä intohimolla ja omien arvojen mukaisesti. Välillä toki on ollut joitain risuja esteenä, mutta hyvinpä nuo on nypitty pois. On turvallista siirtyä takavasemmalle, koska Henna Niemi ja Kati Seppälä pääsevät nyt omilla siivillään jatkamaan tätä työtä.”

Mirjam Heikkinen jää keväällä 2023 eläkkeelle huikean pitkän Helsingin kaupungilla tekemänsä työuran jälkeen. HRI kiittää Mirjamia lämpimästi innostavasta ja antoisasta yhteistyöstä!