Ekosysteemit ja yhteentoimivuus olivat usein toisteltuja iskusanoja tämän vuoden Paikkatietomarkkinoilla. Valtakunnallisia paikkatietojärjestelmiä uudistetaan vauhdilla vastaamaan API-talouden vaatimuksia.

Kaksipäiväisessä paikkatietoalan ammattilaistapahtumassa 18.-19.11.2019 ei voinut välttyä tärkeältä havainnolta: vuonna 2019 ajatus tiedon avoimuudesta näyttää viimein lyöneen toden teolla läpi. Sekä HRI:n että maan kaikki avoimen datan aineistot kokoavan avoindata.fi-palvelun osastoilla parveili jatkuvasti väkeä keskustelemassa julkisen tiedon avoimuudesta. Kiinnostuksesta kertoo sekin, että HRI:n osaston palautekyselyyn vastasi yli 200 messukävijää. ”HRI-palvelu tuntui olevan entuudestaan tuttu monille ständillämme vierailleille”, kertoo HRI:n Tanja Lahti.

Helsingin paikkatietoasiantuntija Outi Hermans piti HRI:n puolesta esityksen aiheesta Miten avoin data auttaa arjessa pääkaupunkiseudulla. Aihe kiinnosti kovasti ja keräsi D-salin avajaispäivän suurimman yleisön.

Hiljaista myyräntyötä

Suuri osa työstä avoimuuden eteen on näkymätöntä taustajärjestelmien rakentamista. Paikkatietomarkkinat ovat vuotuinen kurkistusikkuna siihen, mitä kulissien takana tapahtuu. Esimerkiksi käynnissä oleva Suomen osoitetietojärjestelmän uudistus on hyvä esimerkki siitä, miten iso työ valtakunnallisten järjestelmien uudistus oikein on.

Kuntien ylläpitämät osoitetiedot ovat HRI-palvelun suosituimpia datoja, ja ne saa ulos aina ajan tasalla olevista rajapinnoista. Keskitetty järjestelmä palvelisi kuitenkin verkkopalvelujen rakentajia paremmin kuin kymmenet kuntien omat avoimen datan palvelut. Koko maan kattavat osoitetiedot on tallennettu väestötietojärjestelmään, mutta 1980-luvulla rakennettu järjestelmä on kipeästi uudistamisen tarpeessa. Maanmittauslaitos käynnisti vuonna 2017 projektin kansallisen osoitetietojärjestelmän päivittämiseksi.

Osoite ei ihan niin simppeli asia kuin voisi nopeasti ajatella. “Yhdellä rakennuksella voi olla useita osoitteita, tai yhdessä osoitteessa onkin monta rakennusta”, osoitetietojärjestelmähankkeen vetäjä Paula Ahonen-Rainio Maanmittauslaitoksesta kertoo. 2017 käynnistyneessä hankkeessa on sorvattu uutta, tiedon käyttäjiä entistä paremmin palvelevaa käsitemallia osoitetiedolle. Sen pohjalta on tehty tietomalli ja rakennettu määrittely valtakunnalliselle koontitietokannalle. Pian päästään toivottavasti nauttimaan parin vuoden taustatyön hedelmistä. Tulevaisuudessa kuntien osoitetietojen toivotaan siirtyvän rajapintojen kautta automaattisesti koko maan kattavaan järjestelmään.

Osoitetiedon keruuseen valjastetaan myös kaikki kansalaiset. Paikkatietomarkkinoilla julkaistussa osoitehaavi.fi-palvelussa voi merkitä kartalle, missä oman osoitteen sisäänkäynnit sijaitsevat ja miten niihin kuljetaan. Palveluun voi myös tallentaa valokuvia vaikkapa kiinteistön opastauluista. Näistä on hyötyä esimerkiksi pelastusviranomaisille hädän hetkellä. Tulevaisuudessa tämä täydentävä tieto päätyy kaikkien saataville kansalliseen osoitetietokantaan.

Maastotiedot 3D-muodossa

Jos HRI on ollut tiedon avaamisen pioneeri kuntatasolla, on tapahtuman järjestäjä Maanmittauslaitos ollut sitä valtakunnan tasolla. Yksi MML:n käynnissä olevista kehityshankkeista on siirtää kansalliset maastotiedot nykyisestä 2D-maailmasta 3D-aikaan. Kansalliseen maastotietokantaan kootaan kuntien ja muiden paikkatiedon tuottajien keskeiset paikkatiedot keskenään yhteensopivaksi, koko maan kattavaksi perustietovarannoksi. Maastotietokanta tuo esimerkiksi Helsingin ja Espoon avoimet 3D-kaupunkimallit koko maan kattavaan palveluun. Vähitellen tietokantaan rakentuu koko maan kattava 3D-malli. “Tavoitteenamme on tehdä datasta mahdollisimman avointa”, kertoo kehityspäällikkö Risto Ilves. Ilves kertoo, että tietokannan rakentamisessa huomioidaan API-talouden vaatimukset. Jokaiselle tietokantaan luotavalle kohteelle tulee pysyvä verkko-osoite. Tämä helpottaa tietojen linkittämistä ja uusien palvelujen rakentamista.

3D-paikkatieto tulee tarjolle paitsi OGC-standardien mukaiseen rajapintaan, myös kaiken kansan saataville Karttapaikka-palveluun sekä sovelluskehittäjlle suunnittuihin Suomi.fi-karttoihin ja oskari.org-alustalle. Oskari-alustalle kuka tahansa voi rakentaa omia karttapalveluitaan, Suomi.fi-kartat-palvelu taas on suunnattu viranomaiskäyttöön esimerkiksi erilaisten asiointipalvelujen rakentajille. “Oskari-alusta ja suomi.fi-kartat-palvelu ovat avointa lähdekoodia. Niiden avulla voi tehdä oman, kansallisen maastotietokannan dataa hyödyntävän palvelun omille sivuilleen”, Risto Ilves kertoo.

Paljon dataa jo hyötykäytössä

Julkisen tiedon avaamisessa on paljon tekemistä, mutta paljon on jo saatu aikaiseksi. Esimerkiksi Väyläviraston kokoama Digiroad-aineisto Suomen teistä ja kaduista on laajalti käytössä: niin kaikilla navigaattorivalmistajilla, maan hälytyskeskuksilla kuin kunnissa. Väylävirasto jalostaa Maanmittauslaitoksen tuottamaa tietoa tieverkon perusgeometriasta omalla datallaan ja jakelee sitä eteenpäin tiedon hyödyntäjille. “Nopeusrajoitus, tien leveys, valaistus, päällyste, sillat ja tunnelit, …”, listaa järjestelmän ominaisuustietoja Digiroad-ständillä tietojärjestelmää esittelevä Kia Kivisilta.

Täältä ovat siis peräisin uusien autojen mittaristoon automaattisesti ilmestyvät nopeusrajoitustiedot. Kun uusi tieliikennelaki tulee vuonna 2020 voimaan, tieto rikastuu entisestään. Digiroadiin saadaan myös tiedot esimerkiksi ajoratamaalauksista ja kaikista liikennemerkeistä. Tieto on tietenkin avointa dataa. Kivisilta lyö Digiroad-esitteen kouraan ja kehottaa lataamaan dataa.

Yhteentoimivuus kova juttu

Sanat yhteentoimivuus ja ekosysteemi vilahtelevat lähes jokaisessa Paikkatietomarkkinoiden esityksessä. Tietojen yhteentoimivuus säästää aikaa, vaivaa ja kustannuksia, mutta siihen pääseminen on melkoinen haaste. Osoite- ja rakennustietoja ylläpidetään kunnissa, ja ilahduttavan moni julkaisee jo tietonsa avoimena datana. Esimerkiksi Espoon aina ajan tasalla olevan 3D-mallin tiedot kaupungin rakennuksista, liikenneväylistä ja lyhtypylväistä voi käydä hakemassa avoimesta rajapinnasta.  Edelläkävijäkaupunkien laadukkaita aineistoja ei kuitenkaan vielä ole saatu kansalliseen jakeluun. Uudet kansalliset osoite- ja paikkatietojärjestelmät korjaavat tilanteen.

Risto Ilveksen ruudulla pyörii Helsingin tarkka 3D-kaupunkimalli, mutta tällä kertaa Maanmittauslaitoksen omassa karttapalvelussa. Helsingin data on jo tuotu kansallisen maastotietokannan tietokantaan. “Visio on, että kuntien tietojärjestelmistä on rajapinnat, joiden kautta tiedot päivittyvät automaattisesti kansalliseen maastotietokantaan”, Risto Ilves kertoo. Rajapinnat vähentävät päällekkäistä ylläpitotyötä. Kerran kunnan järjestelmään lisätty uudisrakennus siirtyy automaattisesti osaksi kansallista maastotietoa.

Ilves toivoo, että myös datan keruussa päästään tulevaisuudessa eroon päällekkäisestä työstä. Helsingin ja Espoon 3D-kaupunkimallit pohjautuvat lentokoneesta käsin laserkeilattuihin tarkkoihin pistepilviin. Nyt Maanmittauslaitos on käynnistämässä omaa koko maan kattavaa pistepilvikuvausta. Mutta pääkaupunkiseudulla datankeruu on jo tehty, joten Maanmittauslaitos hyödyntää kaupunkien valmiita 3D-malleja. “Maanmittauslaitos ei ryhdy mallintamaan rakennuksia uudelleen. Pääsemme eroon päällekkäisestä työstä.”

Paikkatietomarkkinat järjestettiin 18.-19.11.2019 Helsingin Messukeskuksessa.