Paikkatiedon parissa työskentelevät avoimen datan ystävät kokoontuivat virtuaalisesti toukokuussa 2021 HRI Loves Developers: Pääkaupunkiseudun avoin paikkatieto -ideointityöpajaan keskustelemaan tavoista käyttää avointa paikkatietoa ja antamaan palautetta nykyisistä palveluista. Tapahtumassa saatua palautetta käytetään Helsingin parhaillaan tekemässä paikkatietopalvelujen nykytilan kartoituksessa ja käyttäjien tarpeiden selvittämisessä. Luitko tähän asti ja ihmettelet, mitä tarkoittaa paikkatieto? Edellisen samaan aiheeseen liittyvän kehittäjätapaamisen koostejuttu vastaa kysymyksiisi, ja tapahtumasta on saatavilla myös tallenne.

Helsingin paikkatietorajapinnat mahdollistavat monia toiminnallisuuksia

Tapahtuman avasi Helsingin Suvi Uotila, joka keskittyi esityksessään konkreettisesti siihen, mistä avoimia paikkatietoaineistoja saa käyttöönsä sekä kertoi Helsingin paikkatietorajapintapalvelujen erityispiirteistä ja -toiminnallisuuksista. Paikkatietorajapinnat ovat ensisijainen tapa datan jakeluun Helsingissä. Sen lisäksi paikkatietodataa on saatavilla kaupunkimittauksen avoin data -sivuilta ja tiedostolatauksena karttapalvelusta. Kaikki Helsingin avoin data on kuvattu HRI:ssä, ja metatiedot löytyvät myös Paikkatietohakemistosta.

Linkit Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, HSY:n ja HSL:n avoimiin paikkatietorajapintoihin ja karttapalveluihin löytyvät tämän artikkelin lopun taulukosta.

Paikkatietoaineistojen tarjoaminen avoimena datana on Helsingissä arkipäivää ja osa aineistojen julkaisuprosesseja. Palveluja kehitetään jatkuvasti, ja tällä hetkellä testataan mm. uutta OGC API Features -muotoista rajapintaa. Testipalvelu tullaan näillä näkymin julkaisemaan vuonna 2022 tai 2023. Myös toivottua Geopackage-jakamisen mahdollisuutta tutkitaan. Lisäksi kaupunkimittaukselta on tulossa uusia avoimia aineistoja mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella. Pidettyjä vanhoja ilmakuvia on tulossa lisää eri vuosikymmeniltä.

Helsingin paikkatietorajapintojen ja karttapalvelun vähemmän tunnetut vinkit

1. WFS-rajapinta tarjoaa muitakin toiminnallisuuksia kuin tiedostojen lataamisen. Tuetut funktiot ja operaatiot on kuvattu Get Capabilities -dokumentissa. Tässä muutama esimerkki:
1. BBOX-haku mahdollistaa esim. kohteiden lukumäärän haun tietyltä koordinaatein määritellyltä alueelta (bounding box). Kiinteistötunnusten lukumäärää tietyllä alueella voisi hakea näin: https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs?SERVICE=WFS&VERSION=1.1.0&REQUEST=GetFeature&TYPENAME=avoindata:Kiinteisto_alue&BBOX=6677900,25493900,6678000,25494000&resultType=hits. Vastaus on numberOfFeatures=”12″.
2. Palveluun asennettu Cross layer filter mahdollistaa useiden eri tasojen välillä tehtävät kyselyt. Kyselyllä voi selvittää esimerkiksi Viestitie 1 -osoitteessa sijaitsevan kiinteistön numeron: https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs?SERVICE=WFS&VERSION=1.1.0&REQUEST=GetFeature&TYPENAME=avoindata:Kiinteisto_alue&CQL_FILTER=CONTAINS(geom,querySingle(’avoindata:Helsinki_osoiteluettelo’,’geom’,’katunimi=”Viestitie” AND osoitenumero=”1”’))&PROPERTYNAME=kiinteisto
3. Näppäilyvirheiden välttämiseksi kyselyt kannattaa selaimen osoiterivin sijaan muodostaa erillisellä alustalla, kuten Excel-taulukossa.
2. Paikkatieto-ohjelmassa WFS-rajapintaa käyttäessä kannattaa kiinnittää huomiota rajapinnan versionumeroon. WFS-rajapinnan versio 2.0. sisältää mm. kaaria, joita esim. kaikki QGIS:n versiot eivät osaa lukea. Ainakin uusin QGIS 3.16 (LTR) osaa lukea Helsingin WFS-rajapinnan 2.0.-versiota.
3. Tarvetta Helsingin kaikille osoitteille taulukkomuodossa? Haussa voi hyödyntää rajapintakyselyä, jolla saa tulokseksi CSV-tiedoston. Kysely: https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs?version=1.1.0&request=GetFeature&typeName=avoindata:Osoiteluettelo_piste_rekisteritiedot&outputformat=csv
4. Käytettäessä suuria rasteriaineistoja kannattaa kokeilla WMTS-rajapinnan käyttämistä WMS-rajapinnan sijaan. Ero on nopeudessa: WMTS-rajapinnassa taso latautuu valmiina tiilinä.
5. Helsingissä on koostettu ohjeet avoimien paikkatietojen käyttöön aloittelijoille sekä ohje WFS-kohteiden hakuun.
6. Jos paikkatietorajapintoja käyttää osana palvelua, kannattaa tehdä Helsingin kaupunkimittauksen kanssa käyttösopimus. Avointen paikkatietojen käyttö on sopimuksesta huolimatta maksutonta, mutta sen avulla varmistetaan riittävä tiedotus huoltokatkojen ja päivitysten yhteydessä. Lisätietoa voi kysyä osoitteesta kaupunkimittaus [at] hel.fi.
7. Tarve arvioida nopeasti kohteiden määrä tietyllä alueella? Karttapalvelun rajaus-työkalu soveltuu myös kevyeen määräanalyysiin.
8. Karttapalvelusta saa ladattua karttalehtijaolla suuria aineistoja kuten laserpistepilvet, kolmioverkon ja maastomallin. Myös osa asemakaavojen CAD-tiedostoista on ladattavissa karttapalvelun kautta.

Kaupunkimallit ovat muutakin kuin kauniita kolmiulotteisia kaupunkeja

Paula Autio kertoi tapaamisessa 1980-luvulta asti kehityksessä olleista Helsingin kaupunkimalleista, jotka ovat saatavilla myös avoimena datana. Helsingin mallit voidaan jakaa kaupunkiympäristöä kuvaaviin kolmioverkkomalleihin ja “älykkäisiin”, semanttisiin malleihin. Autio valotti mallien eroja: “Kolmioverkkomallissa rakennus kuvataan pinnalta tarkasti, eli se näyttää kyseiseltä rakennukselta, mutta se ei kuitenkaan tiedä olevansa talo. Semanttisessa mallissa rakennus on pelkistetty, mutta se tietää olevansa talo ja mistä materiaalista se on tehty, miten sitä lämmitetään ja niin edelleen. Semanttiseen malliin liittyy ominaisuustietoja.”

Kaupunkimalleja voidaan soveltaa laajasti suunnittelussa, visualisointien tekemisessä ja skenaarioiden mallintamisessa. Kaupunkilaista lähelle tuleva käyttöesimerkki askarrutti osallistujia: miten voisi etukäteen uutta asuntoa etsiessään arvioida, kuinka paljon ikkunoihin osuu suoraa auringonvaloa eri kellon- ja vuodenaikoina. Helsingissä tämän voi helposti arvioida kaupunkimallin shadow-toiminnon avulla. Samoin kaupunkilainen voi kaupunkimallin Energia ja ilmastoatlas -version avulla vaivattomasti selvittää, mille talonsa seinustalle tai mihin kohtaan kattoa hänen kannattaisi asentaa aurinkopaneelit. Osaaville käyttäjille kaupunkimalleissa riittää potkua vaativiinkin analyyseihin, kuten tulva- tai tuulimallinnukseen, räjäytyssimulointiin tai näkyvyysarvioinnin tarpeisiin.

Kaupunkimalleja hyödyntävät kaupunkien itsensä ja tavallisten kaduntallaajien lisäksi alan ammattilaiset, kuten pitkän linjan osaaja Jarkko Sireeni (xD Visuals). Hänen yrityksensä tarjoaa älykkäiden kaupunkimallien eli digitaalisten kaksosten SaaS-palvelua pääasiassa infrarakentamisen hankkeisiin. Pääkaupunkiseudun avoimien kaupunkimallien hyödyntäminen on arkipäivää Sireenin työssä: arkkitehtien tekemät suunnitelmat uusista rakennushankkeista voidaan xD Twin -työkalun avulla helposti visualisoida 3D-näkymässä osana Helsingin tai Espoon kaupunkimallia. Visuaalisen näkymän lisäksi alustalle voi tuoda kaikenlaista muutakin tietoa suunnitelmiin liittyen, jolloin saadaan sekä visuaalinen että ominaisuustietoon perustuva kokonaiskuva rakennushankkeesta.

Pääkaupunkiseudun kaupunkimallit saavat Sireeniltä kehuja, mutta hän löytää niistä vielä myös kehitettävää. Espoossa on mallinnettu maan pinnan yläpuolisen kaupungin omaisuuksien lisäksi myös maanalaiset putket ja johdot, jolloin suunnittelukumppanit saavat niiden sijainneista ja realiteeteista tietoa jo aikaisessa vaiheessa, suoraan kaupunkimallista. Helsingissä vastaavaa maanalaista maailmaa ei ole vielä otettu osaksi kaupunkimallia. Sireeni esittää toiveita tulevalle: “Olisi hienoa, jos suunnittelu- tai rakennushankkeen alussa kaikki tarvittavat lähtötiedot olisivat avoimia.”

HSY jatkaa seudullisen datan avausta entiseen malliin

HSY:n avoimia paikkatietopalveluja esitellyt Laura Lähteenmäki kertoi, että kuntayhtymässä on tehty periaatepäätös avoimen datan julkaisemisesta. Suuri osa seudullisen toimijan avoimesta datasta on paikkatietomuodossa, ja datan maantieteellinen kattavuus on pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia tai joissakin tapauksissa koko Helsingin seutu. HSY:n avoimet datat on kuvattu sekä heidän omilla avoimen datan sivuillaan että HRI:ssä. Seudullisia ympäristöön liittyviä paikkatietoja voi käyttää joko rajapintojen tai tiedostolatauksen kautta. Tiedostoja saa ladattua datojen metatietokuvausten yhteydestä tai karttapalvelun kautta.

HSY:n avoimen datan palvelua ja karttapalvelua kehitetään jatkuvasti, ja seuraavaksi on tulossa mm. kattavammat datojen metatiedot ruotsiksi ja englanniksi, OpenStreetMap yhdeksi karttapalvelun taustakartoista, häiriöilmoitus-toiminnallisuus käyttäjille virhetilanteista ilmoittamiseen, sekä lähivuosina mahdollisesti 3D-tarkastelun toiminto karttapalveluun. Lisäksi rajapintojen toimivuutta kehitetään jatkuvaa seurannan avulla, joka kertoo, kuinka hyvin palvelu pysyy pystyssä.

Avoimen datan hyödyntäminen vaatii usein nikkarointia

Parhaillaan maanmittariksi opiskeleva avoimen datan hyödyntäjä Markus Valo kertoi Helsingin ja Espoon kaupunkipyörillä ajetut matkat -datasta tekemästään visualisoinnista. Flourish-työkalulla tehty interaktiivinen karttatoteutus näyttää kaikki kaupunkipyörillä tehdyt matkat lähtö- ja päätösasemien mukaan kahtena eri päivänä vuonna 2019: tavallisena toukokuisena tiistaina sekä Flow-festivaaliviikonlopun lauantai-sunnuntaiyönä. Visualisoinnista paljastuu yllättäviäkin kaupunkipyörämatkoja: esimerkiksi joku reipas polki Flow’n jälkeen Kalasatamasta Espoon Nuottaniemeen asti.

Visuaalisesti hieno karttatoteutus kätkee kuitenkin taakseen myös datanikkarointia: Valo siivosi kymmeniä tuhansia rivejä sisältäviä CSV-tiedostoja PowerBI:n maksuttoman version avulla, sillä hän halusi yhdessä kentässä olevan päivämäärän ja kellonajan eri kenttiin päästäkseen dataan käsiksi mahdollisimman tarkalla tasolla. Varsinaisessa visualisoinnissa käytetty Flourish-työkalu lukee suoraan Excel-muotoista dataa, ja on myös maksuton jos lopputuloksensa on valmis julkaisemaan avoimesti kaikkien saataville.

Risuja ja ruusuja pk-seudun avoimelle paikkatiedolle

Kehittäjätapaamisessa oli esitysten lisäksi varattu runsaasti aikaa osallistujien keskinäiseen keskusteluun. Virtuaalisiin työpajoihin jakaannuttiin kahteen eri otteeseen: ensin kuultiin osallistujien tavoista käyttää pääkaupunkiseudun avointa dataa ja jaettiin siten inspiraatiota. Myöhemmässä työpajassa osallistujat pääsivät esittämään kehitysideoita ja datatoiveita.

Tapahtumaan osallistuneet pk-seudun avoimen paikkatiedon hyödyntäjät kiittivät datan tarjoajia mm. avoimen datan määrästä, kattavista metatiedoista ja edistyksellisistä kaupunkimalleista. Käyttäjät löysivät kuitenkin pk-seudun tahojen palveluista vielä kehitettävää sekä kommentoivat yleisemmällä tasolla paikkatietoon liittyvän osaamisen kehitystä.

Metatietoihin liittyvä kehitystoive koski datojen seuraavia päivityksiä: jos datan seuraava päivitysajankohta tiedetään, niin siitä voisi mainita metatiedoissa esim. kuukauden tarkkuudella. Datojen nimeämiseen toivottiin selkeyttä, sillä samaa sisältöä tarjoavien tasojen nimet vaihtelevat tällä hetkellä pks-kaupunkien kesken. Etenkin WMS-rajapinnan tasojen nimien ja tietojen olisi hyvä olla standardoidut kaupunkien kesken. Helsingin kaupunkimallille toivottiin tiheämpää päivitysväliä. Osaa ei-paikkatietomuotoisesta datasta pitäisi pystyä hyödyntämään paremmin myös tilallisissa analyyseissa, ja esimerkiksi nostettiin aluesarjojen datan helpompi tuominen kartalle.

Vaikka avoimen datan määrää kiiteltiin, niin vielä löytyi uusia aineistoja, jotka kiinnostaisivat käyttäjiä. Helsingin Energia- ja ilmastoatlaksen dataa olisi mielenkiintoista hyödyntää pelkän katselupalvelun sijaan tietokantamuodossa tai -dumppina. Rakentamiseen liittyvää tietoa toivottiin laajasti avoimemmaksi, ja konkreettisesti esimerkiksi tällä hetkellä maksullisia rakennuspiirustuksia tahdottiin avoimesti saataville. Yksi osallistuja kaipasi myös hyvälaatuista ajantasaista katunäkymäkuvaa (vrt. Google Street View) sekä ideoi vastaavaa ilmasta dronella kuvattua näkymää. Myös ne Helsingin muutamat alueet, joilla dronen lennätys on kielletty, voisivat olla avointa dataa. Lisäksi yksi toive kohdistui jo avoimena saatavilla olevaan dataan, Helsingin kantakarttaan, joka voisi olla nykyisen WMS-muodon lisäksi tarjolla WFS-rajapinnassa ja vektorina kätevämmin hyödynnettävissä.

Osa keskustelijoista työskentelee pk-seudun kunnissa, eli niissä tahoissa, jotka avointa paikkatietoa tarjoavat. Nämä käyttäjät hyödyntävät sekä kaupunkien sisäisiä aineistoja että aineistoja, joita tarjotaan myös avoimena datana ulospäin. Etenkin he näkivät suurimpina haasteina avoimen paikkatiedon hyödyntämiselle koulutuksen ja osaamisen puutteen. Aineistot ovat hyötypotentiaaliinsa nähden alikäytettyjä osaamisen asettamien rajoitteiden vuoksi. Osallistujat näkivät tarpeen käytännönläheiselle paikkatietokoulutukselle, jossa tutustuttaisiin perusteisiin ja ohjelmistojen käyttöön. Myös lisäohjeistusta hri.fi-datakatalogin käyttöön toivottiin. Lisäksi kasvava tarve toisten kohtaamiselle kasvokkain näkyi keskustelussa: osallistujat toivoivat tiiviimpää yhteistyötä mm. alan opiskelijoiden kanssa ja tapaamisia heidän kanssaan. Tiivistetysti: data ei auta, jos sitä ei osata hyödyntää tai sitä ei osata etsiä tai siihen ei päästä käsiksi.

Kehittäjätapaamisessa saatua palautetta tullaan hyödyntämään Helsingin parhaillaan tekemässä paikkatietopalvelujen nykytilan kartoituksessa. Otamme edelleen palautetta vastaan pk-seudun avoimista paikkatietopalveluista (hri@hel.fi).

Pääkaupunkiseudun paikkatietopalvelut