Väestöennuste. Valtava CSV-tiedosto, jossa on täsmällisen tarkkoja lukuja. Miten voi tietää, että Helsingissä on 97 554 alle 14-vuotiasta vuonna 2050? Kuinka katseen voi suunnata pitkällekin tulevaisuuteen yhden ihmisen tarkkuudella? Kuka ennusteen tekee ja mihin sitä käytetään? Entä voisiko sille olla jotain muutakin käyttöä?

Ympyrätalon kaarevalla käytävällä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tiloissa tarkemman kulkijan katse kiinnittyy erään oven nimikyltin ohessa olevaan pieneen lehtileikkeeseen: “Kokenut rehellinen selvänäkijä / ennustaja”. Helsingin kaupungin väestöennusteen laatija Pekka Vuori työskentelee täällä, mutta väestöennusteen laatiminen tuskin on selvänäkijän työtä? Itse asiassa – pysähdyn miettimään – miten ihmeessä väestöennuste laaditaan?

Tutkimustyötä ja parametreja

Kyse on kaikkea muuta kuin selvänäöstä. Pekka Vuoren kanssa keskustellessa selviää, että väestöennusteen laatimisessa huomioidaan paitsi maallikolle mieleen tulevat syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike, myös monia muita ilmiöitä talouden ja työllisyyden kehittymisestä rakentamiseen ja uusien alueiden suunnitteluun.

“Lähtökohtana uudelle väestöennusteelle on koko Helsingin seudun 14 kunnan tuorein vuodenvaihteen väestötilasto. Tilastokeskuksesta saadaan aineistot seudun syntyneistä, kuolleista ja muuttoliikkeestä. Näiden aineistojen pohjalta muodostetaan kullekin alueelle tyypilliset hedelmällisyys-, kuolleisuus- ja muuttoliikeparametrit. Lisäksi tarkistetaan alueelle tyypillinen kehitys viimeisine trendeineen ja muutoksineen”, kertoo Vuori. 14 kunnan ennusteesta tarkennetaan ensin koko Helsingin pitkän aikavälin ennusteeseen ja Helsingissä edelleen alueittaiseen ennusteeseen. Itse laskentatyö tehdään SAS-ohjelmistolla.

Asuntomarkkinat ja rakentamisen näköalat ja mahdollisuudet vaikuttavat nekin ennusteeseen. Väestöennusteen pohjalle laaditaan yhteistyössä muiden virastojen kanssa rakentamisen ennuste kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Helsingin vetovoima asuinkuntana vaihtelee paljon eri aikoina. Toisaalta Helsingissä tavoitteena on rakentaa vuosittain yli 5 000 uutta asuntoa. Näin ennustekauden aikana voi valmistua 50 000 asuntoa ja uusissa asunnoissa voisi asua kymmenen vuoden kuluttua lähes 100 000 asukasta.

Väestöennustajan suurin haaste ovatkin uudet, jopa pikkukaupungin kokoiset alueet. Rakentamisen aikataulut vaihtelevat ja asuntorakentamisen suunnitelmat voivat muuttua pitkän projektin myötä suurestikin.

Väestöennuste auttaa kaupungin palvelujen suunnittelussa

Väestöennuste suomen- ja ruotsinkielisistä asukkaista laaditaan vuosittain. Lisäksi pääkaupunkiseudun kaupungit tekevät joka kolmas vuosi yhteistyössä kaupunkitasoisen ennusteen vieraskielisistä. Seuraava vieraskielisten ennuste on tulossa syksyllä.

“Väestöennuste tehdään kaupungin hallinnon tarpeisiin. Sitä käyttävät eri virastot laidasta laitaan esimerkiksi päivähoidon, koulutuksen ja talouden suunnitteluun. Virastojen budjetointia sidotaan myös väestökehitykseen”, kertoo Vuori. “Pidemmällä aikajänteellä väestöennusteita käytetään jopa liikenneväylien ja yleiskaavoituksen suunnitteluun.”

Vaikka Tilastokeskus laatiikin väestöennusteet kaikista Suomen kunnista, tehdään Helsingissä myös oma väestöennuste, sillä Tilastokeskus ei tee alueittaisia ennusteita. Lisäksi Helsingin ennustemenetelmässä pystytään arvioimaan paremmin Helsingin kehitystä suhteessa muuhun seutuun sekä huomioimaan rakentamisen resurssien vaikutus väestökehitykseen. Näiden kahden ennusteen välillä onkin eroja; tarkemmilla parametreilla laadittu Helsingin ennuste osuu yleensä paremmin oikeaan.

Väestöennustajan unelmasovellus

Väestöennusteiden tärkeys kaupungin palvelujen ja toiminnan suunnittelussa on ilmeinen. Mutta mihin muuhun väestöennusteita voisi käyttää? Millaisiin datoihin niitä voisi yhdistää? Mikä olisi väestöennustajan unelmasovellus?

Pekka Vuori toivoo, että niin väestöennusteet kuin muutkin avoimet aineistot toimisivat pohjana asukkaiden ja virkamiesten keskustelulle ja asukkaiden osallistamiselle. Esimerkiksi kouluihin liittyvissä keskusteluissa voisi olla käyttöä sovellukselle, jolla tietoa saisi esitettyä havainnollisesti alueittain ja ikäryhmittäin karttapohjalla. Yhtenä hyvänä esimerkkinä havainnollistamisesta Vuori mainitsee Ylen pari viikkoa sitten tekemän visualisoinnin ja artikkelin Helsingin seutu vanhenee vauhdilla.

“Avoimilla aineistoilla voisi tutkia, onko väestön ikärakenteen kehityksellä jokin ennustettavuus: jos alueella on paljon vanhoja ihmisiä, alkaako sinne jossain vaiheessa muuttaa nuoria perheitä – voiko ikärakenteesta päätellä muutoksen ajankohtaa? Milloin alueen väestörakenne alkaa muuttua lapsivaltaisemmaksi?” pohtii Vuori.

Lisäksi Vuori toivoo, että väestöennusteiden laadinnassa voisi entistä enemmän yhdistellä eri tieteenalojen dataa. Nykyinen menetelmä kun on kehitetty aikana, jolloin aineistot ja erityisesti tietokoneiden teho olivat vaatimattomampia. Esimerkiksi asuntokannan yksityiskohtaisempia ominaisuuksia, keskimääräisiä asumisaikoja, perheiden ja asuntojen kokoja sekä muuttotodennäköisyyttä käyttämällä ennusteita pystyisi tarkentamaan entisestään. Muuttoliikkeen kehittyneempi tarkastelu onkin jo suunnitteilla. “Aineistojen puolesta pystyisi tekemään jopa rakennustasoisia ennusteita”, Vuori kertoo.

Lähitulevaisuudessa Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan poikkeuksellisen nopeasti. Muutaman viime vuoden aikana väkiluku on kasvanut 50 000 hengellä ja näyttää siltä, että kasvu vain jatkuu. Väestöennusteiden numerot ja niiden takana oleva tieto ihmisistä, heidän liikkeistään, elämästään, asumisestaan ja työskentelystään ovat tärkeä osa kokonaiskuvaamme kaupungista ja sen toiminnasta.