Vuodenvaihteessa päättyi Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kärkihanke, jossa Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat yhdessä avanneet datoja sekä määritelleet reaaliaikaisen datan hyödyntämisen mahdollistavia rajapintoja. Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen myötä on kaupunkeihin syntynyt pysyviä toimintamalleja, joiden myötä datan avaaminen jatkuu myös kärkihankkeen päättymisen jälkeen.

Avoimella datalla tarkoitetaan esimerkiksi julkishallinnon keräämää ja tuottamaa dataa, jota on kehen tahansa mahdollista hyödyntää korvauksetta ja koneluettavassa muodossa. Pääkaupunkiseudun kaupungit eivät olleet noviiseja avoimen datan suhteen hankkeen käynnistyessä vuonna 2014, koska seudun kaupunkien datan avaamiseen keskittyvä Helsinki Region Infoshare (HRI) -palvelu oli käynnistynyt jo neljä vuotta aiemmin. Kärkihanke vauhditti tekemistä roimasti, koska sen myötä oli mahdollisuus muun muassa palkata lisää ihmisiä niin levittämään avoimen datan tietoisuutta yrityspuolelle kuin myös koodaamaan uusia avoimia ohjelmointirajapintoja.

Hankkeessa keskeisenä tavoitteena oli kannustaa erityisesti yrityksiä käyttämään kaupunkien olemassa olevia julkisia tietovarantoja rajoituksetta oman liiketoimintansa kehittämiseen. Hankkeen aikana avattiin kaikkiaan yli 500 datasettiä, ja niistä lähes 200 Helsingissä. Kärkihankkeen toinen keskeinen tehtävä oli harmonisoida kaupunkien rajapintamäärittelyjä. Yhteistyötä tehtiin nyt neljän rajapinnan osalta.

Kohti laajempaa yrityskäyttöä

Pelkästään avoimeen dataan perustuvaa liiketoimintaa on vähän, mutta sen käyttö osana liiketoimintaprosessia tai sen tukena lisääntyy kaiken aikaa. Kaupunkien avoimen datan hyödyntäjäyrityksiä ovat esimerkiksi eri liikkumismuodot yhdistävä kuluttujapalvelu Whim ja tapahtumakalenteri Eventz.today, joka näyttää muun muassa Helsingin kaupungin järjestämät tapahtumat omassa palvelussaan yhdessä muiden tahojen järjestämien tapahtumien kanssa.

Avoimen datan käytön määrästä tai käyttäjistä voidaan esittää vain arvailuja, koska dataa voi hyödyntää rekisteröitymättä mitenkään. Avoimen datan käytössä on myös haasteensa, tietojen päivittymisestä ei ole aina tietoa ja saatavilla oleva tieto on pirstaleista tai sen tallennusmuodot vaihtelevat.

Myös muuta kuin kaupunkien tuottamaa dataa hyödynnetään runsaasti. Esimerkiksi säädataa on tarjolla globaalisti vaikkapa Nasalla tai Ilmatieteen laitoksella. Monesti palveluita havainnollistetaan karttojen avulla. Avoimia kartta-aineistoja koko Suomen laajuudelta on saatavissa Maanmittauslaitoksen palvelusta. Uusia markkinoita on avautunut myös teknologiayrityksille, jotka jalostavat ja muokkaavat dataa muiden yritysten käyttöön. Sijaintiin perustuvia avoimia tietoaineistoja voi hyödyntää esimerkiksi rakennus- ja kiinteistöalalla.

Työ jatkuu

Datan avaaminen ei pääty kärkihankkeen päättymiseen. Avointa dataa ja dataa ylipäänsä on tulevaisuudessa yhä enemmän ja erilaisten datojen yhdistäminen ja analysointi kehittyy. HRI toimii entiseen tapaan myös jatkossa pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisenä palveluna, josta löytyy kaikki alueella julkaistu data.

Kaupunkien henkilöstön kouluttaminen on edelleen tärkeä tiedon välittämisen muoto samoin kuin oppilaitosyhteistyö, joka välittää tietoa mahdollisuuksista tuleville datan hyödyntäjille. Helsingissä datan avaamisessa ovat mukana myös kaupungin avoimen ohjelmistokehityksen asiantuntijat. Data ja sen avoimuus jatkuvat teemoina myös Forum Virium Helsingin esineiden internet (IoT) -hankkeissa. Tavoitteena on kehittää esimerkiksi uudenlaisia datankeruumenetelmiä, joihin myös kaupunkilaiset voivat osallistua.

Kärkihankkeen loppuseminaarissa Taru Rastas liikenne- ja viestintäministeriöstä esitti oman visionsa alan tulevaisuudesta. Hänen puheenvuorossaan nousi esille tavoite luoda koko EU:n kattavia palveluita ja markkinoita, jotka hyödyntäisivät dataa. Taru Rastas myös ennusti tarvetta dataa jalostavien operaattoreiden syntymiselle.

HRI.fi on jatkossakin se paikka, jonka kautta on helppo lähteä etsimään dataa hyödynnettäväksi.

Teksti: Kaisa Sibelius