Reittiopas on vuodesta toiseen yksi maan suosituimmista verkkopalveluista. Palvelun datan avaaminen innosti kehittäjät koodaamaan kymmeniä joukkoliikennematkustajan elämää helpottavia mobiilipalveluja.

Pääkaupunkiseudulla tehdään huikeat 336 miljoonaa joukkoliikennematkaa vuodessa. Moni suunnittelee matkansa www-reittioppaan avulla. Kun HSL avasi verkkopalvelunsa tiedot kaikkien hyödynnettäväksi ja järjesti keväällä 2011 sovelluskehittäjille mobiilikisan, alkoi tapahtua. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 63 eri mobiilisovellusta. Nyt reittioppaan tietoihin pääsee käsiksi kätevillä mobiilisovelluksilla, lähes kaikilla käytössä olevilla kännykkäalustoilla.

HSL:n rajapinnat

HSL:n avoimen rajapinnan kautta voi tehdä http-kyselyjä reittiopas.fi-palvelun joukkoliikennereiteistä ja aikatauluista. Rajapinta palauttaa vastauksen XML-muodossa. Lisäksi avoimena datana on tarjolla pyöräily- ja kävelyoppaan tiedot, omatlahdot.fi-palvelun pysäkkikohtaiset aikataulut, poikkeusinfo-tiedotteet ja joukkoliikenteen ajoneuvojen reaaliaikaista sijaintitietoa. Kun lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistus valmistuu vuonna 2014, kaikkien HSL:n joukkoliikennevälineiden sijainti saadaan kartalle reaaliaikaisena.

Toteuttajat: Logica, Mattersoft, Seasam

Odotukset hankkeelle

”Alun perin ei ollut suuria odotuksia. Onkin ollut positiivinen yllätys, miten paljon sovelluksia on syntynyt. Datan avaaminen on parantanut palveluamme joukkoliikenteen käyttäjille.”

Kustannukset

”Avoimien rajapintojen kehitys- ja ylläpitokustannukset kolmen vuoden aikana ovat olleet Reittioppaassa noin 60 000 euroa, Omat lähdöt-, Poikkeusinfo- ja Live-rajapinnoissa yhteensä noin 40 000 euroa. Koko reittioppaan kehitystyöhön on vuosien varrella mennyt lisenssikuluineen arviolta 5 miljoonaa euroa.”

Mitä tapahtui, kun data avattiin?

Parissa vuodessa rajapinnan käyttäjämäärä on kasvanut räjähdysmäisesti: toukokuussa 2012 oli rekisteröity 640 api-tiliä. Reittiopas.fi on maan käytetyimpiä verkkopalveluja, kiireisimpinä päivinä sillä on 200 000 käyttäjää. Keväällä 2012 joka kuudes tietokantahaku tehtiin avoimen API-rajapinnan kautta.

Vinkit perässä tuleville

1. ”Aloita pienestä, jaa data aluksi vaikka Excel-tiedostona ja ilmoita HRI:lle, mistä tieto on saatavilla. Sovelluskehittäjien kanssa kannattaa olla yhteydessä heti alussa ja kuunnella palautetta.”
2. ”Seuraava askel on päivittyvä tietokantarajapinta. Ota yhteyttä tietojärjestelmän toimittajaan ja pyydä tarjous datan avaamisesta.”
3. ”Seuraa mitä muut ovat tehneet.”

Projektin vetäjä

Jari Honkonen, projektipäällikkö, HSL

Milloin kuulit ensi kertaa avoimesta datasta?

Joskus 2009 alkoi Yhdysvalloista kuulua uutisia datan avaamisesta. Isot kaupungit, New York ja Washington, alkoivat avata julkista datavarantoaan.

Suosikkipalvelu, joka hyödyntää avointa dataa?

kansanmuisti.fi ja veropuu. ”On hienoa nähdä mihin verorahat menevät.”

Mitä dataa toivoisit avattavaksi?

”Yritämme saada oman matkustajamäärädataamme avattua.”

Miten sitä voisi hyödyntää?

”Joukkoliikenteen matkustajamääriä voisi yhdistää asiakastyytyväisyystietoon ja visualisoida, missä kaivataan parempaa palvelua.”

Mikä oli vaikeinta datan avauksessa?

”Ei mikään. Ehkä kaikkein vaikeinta oli myydä idea talon sisällä, eikä sekään ollut vaikeaa. Aluksi sitä pidettiin ylimääräisenä työnä, mutta nyt kaikki ymmärtävät rajapinnan tärkeyden.”

Missä dataa käytetään?

ReittiGPS

iPhone-sovellus reittioppaan selaamiseen.

Andropas

Reittioppaan Android-sovellus, joka näyttää myös ratikoiden ja bussien reaaliaikaisen sijainnin kartalla.

Helsinki Public Transport Visualized

Visualisointi näyttää lintuperspektiivistä, kuinka pääkaupunkiseudun joukkoliikenne herää uuteen aamuun.

Näin data avattiin

Joukkoliikennedatan avaus poiki kymmeniä mobiilisovelluksia

Suositun reittiopas-palvelun kehittäjillä kävi tuuri: vuonna 2001 avattuun palveluun oli jo aikanaan rakennettu avoimet datarajapinnat. Tiedon avaamisessa päästiin helposti alkuun: kerrottiin omaan käyttöön suunnitellusta rajapinnasta muillekin. ”Tarvitsin vain hyväksynnän esimieheltä ja sen verran rahoitusta että saimme developer.reittiopas.fi-saitin avattua”, Jari Honkonen muistelee.

Käytännössä tekemistä oli aika paljon. Honkonen piirsi rautalankamallin verkkosivustosta, alihankkijana toiminut Logica koodasi developer-sivuston julkaisualustalle. ”Nyt tekisin sivuston jollekin julkiselle blogipohjalle, esimerkiksi WordPressillä. Developer-sivulta on linkit Dropboxiin tallennettuihin pdf-muotoisiin rajapintojen kuvauksiin. Kaikki työkalut ovat ilmaisia. Jos oma työ ei maksaisi mitään, tämähän olisi täysin ilmainen projekti”, Honkonen nauraa.

Suurempi työ olikin rajapintojen dokumentointi kehittäjiä varten. Työ tilattiin rajapinnan tekijöiltä. ”Rajapintoja on tehnyt kolme eri toimittajaa, ne piti kasata yhteen paikkaan.”

Lopputuloksena syntyivät avoimet rajapinnat seitsemän pääkaupunkiseudun kunnan kulkijoita palvelevan verkkopalvelun dataan, kaikkien sovelluskehittäjien iloksi. Honkonen kertoo, ettei vuonna 2010 tiennyt, mitä datan avaamiselta on lupa odottaa.

Mobiilikisa porkkanana

Porkkanaksi sovelluskehittäjille hän päätti järjestää HSL Mobiilikisan. Tarjolla oli maineen lisäksi rahapalkintoja yhteensä 12 000 euron edestä. Suosio yllätti. Kesäkuussa 2011 tuomaristolla oli käsissään kaikkiaan 63 HSL:n avointa joukkoliikennedataa hyödyntävää ehdotusta. ”Kilpailun järjestäminen kannatti. Siihen osallistui vanhoja, hyviksi havaittuja mobiilipalveluita, kuten suositut Andropas ja ReittiGPS, mutta joukossa oli myös aivan uudenlaisia ideoita.” Kellonmuotoinen iPhone-sovellus RouteClock palkittiin parhaasta käyttöliittymäinnovaatiosta, Juho Kostiaisen konseptoima Audioreitit taas opasti käyttäjää äänten avulla. ”Starttaavan bussin ääni kertoo, että pitää lähteä pysäkille. Sovellus naputtaa kävelytahtia musiikin lomassa. Tahti kiihtyy, jos on vaarassa myöhästyä”, Honkonen kertoo.

”Seutuseikkailu-palvelu taas olisi loistava markkinointikonsepti vaikka kaupungin turisti-infolle. Itselle ei tulisi tällaisia ajatuksia mieleen. Kilpailu oli hyvä apu myös omalle tuotekehitykselle.”

Joukkoliikenteen palvelutaso parani

Pari vuotta myöhemmin pioneerityötä tehneet datan avaajat ovat paljon viisaampia. ”Vaikea kuvitella, miten olisimme itse saaneet aikaiseksi tällaisen palvelutason nousun näillä resursseilla. Jos olisimme alkaneet tehdä kännykkäsovelluksia itse, rahaa olisi mennyt helposti 50 000 euroa per sovellus”, Jari Honkonen arvelee.

Honkonen ei pahastu, jos menestyspalvelujen kehittäjät tienaavat sovelluksillaan. ”Menestyneimpiä on myyty jonkun verran, mutta rikastuakseen palvelujen pitäisi olla maailmanlaajuisia”, hän arvelee.

Reittioppaan rajapintaan pitää rekisteröityä, muita rajapintoja pääsee käyttämään anonyymisti kuka tahansa. ”Syynä se, että jos palvelu ruuhkautuu, voimme rajoittaa pääsyä rajapinnan kautta.” Näin ei tosin ole tarvinnut tehdä. Nyt jo kuudesosa reittioppaan tietokantakyselyistä tehdään avoimen rajapinnan kautta. ”Siirrämme pikkuhiljaa kapasiteettia webbipalvelusta rajapintaan, jonka kyselymäärät lisääntyvät nopeasti.”

Kiitosta tulee

Uuttakin avointa dataa on luvassa. ”Ei mitään syytä ottaa takapakkia datan avaamisessa”, hyvistä kokemuksista rohkaistunut Honkonen lupaa. Myös HSL:n tietojärjestelmien toimittajat ovat olleet hankkeessa mukana positiivisessa hengessä. ”Kyllähän ne näkevät, että mihin maailma on menossa ja että siinä pitää olla mukana. ”

Suurin kiitos parantuneesta joukkoliikenneinformaatiosta kuuluu sovelluskehittäjille, joihin Honkonen törmää silloin tällöin. Nyt suunnitteilla on kehittäjäyhteisö, jossa HSL ja kehittäjät voivat jakaa keskenään asiakkailta tulleita kehitysehdotuksia ja kehittää palveluja tiiviimmässä yhteistyössä.

Honkonen lukee vielä juuri sähköpostiin saapuneen, mieltä lämmittäneen käyttäjäpalautteen: ”Reittiopas on tosi loistava palvelu, aina toimii moitteettomasti. Hyvä HSL! Muut töppäilee, ette te.”