International Open Data Conference järjestettiin tänä vuonna aurinkoisessa Madridissa teemalla Global goals, local impact. Nyt neljättä kertaa järjestetty IODC on maailman suurimpia avoimen tiedon tapahtumia. Avoimen tiedon kansainvälisiä kuulumisia olivat ammentamassa HRI:sta Hami Kekkonen sekä Henri Kotkanen ja 6Aika-hankkeesta Hanna Niemi-Hugaerts, Kalle Uutela, Roberto Corsini, Riku Oja, Jussi Arpalahti ja Lilli Linkola.

Kaksipäiväisen konferenssin lisäksi ohjelmassa oli lukuisia sivutapahtumia, joista osallistuimme CKAN Conferenceen, Open Data Standards Dayhin ja Open Cities Summitiin. Itse konferenssissa oli lukuisia rinnakkaissessioita, joihin jakauduimme kiinnostuksen kohteiden ja työnkuvan mukaisesti.

Nostoja konferenssin sessioista

Useammassakin päätapahtuman sessiossa oli esillä yksityisyydensuoja ja rajanveto avoimuuden ja yksityisyyden välillä. Access Info Europen ja Stiftung Neue Verantwortungin järjestämässä Balancing openness and privacy -sessiossa keskusteltiin oikeudesta niin tietoon kuin myös yksityisyyteen. Vaikka maiden lainsäädännöt ovat erilaisia jopa Euroopan sisällä, on tavoitteena laatia asiasta globaalisti lista periaatteita.

Pääsalissa esillä olleeseen EU:n Best Practices for Sharing Public Sector Information -listaan on HRI:kin ollut Forum Viriumin kautta vaikuttamassa.

My Best Open Data Fail oli mielenkiintoinen, käytännönläheinen sessio, jossa pääsi oppimaan muiden virheistä. Meillä Suomessakin olisi syytä pohtia Australian edustajan kommenttia, että erilaisia dataportaaleja on jo enemmän kuin oikeasti hyödyllisiä ja käytettäviä avoimia aineistoja. Puhujat rohkaisivat kollegoitaan avoimeen viestintään sekä virheiden tekemiseen nopeasti ja rohkeasti – on parempi korjata virheet pikaisesti kuin mennä hitaasti metsään. Keskustelu jatkui myös Twitterissä hashtagilla #myodatafail.

Konferenssissa esiteltiin useita projekteja, joissa avoimen datan avulla pyrittiin luomaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten laittomiin hakkuisiin, kestämättömään resurssien käyttöön, ilmastonmuutokseen ja korruptioon. Avoimella datalla voi olla maailmaa parantava voima. On hienoa, että isot instituutiot kuten Maailmanpankki ovat tarttuneet siihen. Esimerkiksi Global Forest Watchin satelliittidataan perustuva metsävarojen seurantapalvelu on otettu käyttöön mm. Perussa ja Kongossa helpottamaan maiden massiivisten metsävarojen suojelua. Erilaisista ilmastonmuutokseen liittyvistä sää- ja ilmastodatoista on julkaistu näyttävä portaali Partnership for resilience and preparedness. Rakenteilla on myös World Resources Institutin masinoimana Resourcewatch-portaali. Kaikki nämä tiettyyn haasteeseen liittyvät karttapalvelut toimivat myös dataportaaleina ja helpottavat maailmanlaajuisesti tiedon löytämistä ja kestävää kehitystä.

CKAN Conference 2016 antoi virkistävän tilannekatsauksen HRI:nkin datakatalogin pohjana olevan CKAN-alustan nykytilanteeseen ja tulevaan kehitykseen. Tilaisuus mahdollisti myös tutustumisen CKAN:in parissa töitä tekeviin henkilöihin, organisaatioihin ja yrityksiin. Paikan päällä oli mm. CKAN-ohjausryhmän jäsenet, jotka kertoivat avoimesti omista kokemuksistaan ja haasteista CKAN:in parissa. Ydinviesti tilaisuudesta oli kannustaa kehittäjiä ja CKAN:in kanssa töitä tekeviä henkilöitä osallistumaan aktiivisemmin CKAN:in ja lisäosien (extensions) kehitykseen ja palautteen antamiseen. Palautteen perusteella pystytään paremmin suunnittelemaan ja priorisoimaan CKAN:nin coreen toteutettavia uusia ominaisuuksia seuraavien vuosien aikana.

CKAN Conferencen työpajassa esitelty dataportaali opendata.swiss herätti meissä kiinnostusta, sillä sen löyhä CKAN- ja WordPress-integraatio on 6Aika-hankkeessa tehtävän dataportaalikehityksen kannalta erittäin kiinnostava ja ajankohtainen teema. Viderumin esitys CKAN:in datavisualisointimahdollisuuksista antoi hyvän yleisnäkymän olemassa olevista työkaluista, joita voidaan mahdollisesti hyödyntää täälläkin. Osallistuminen CKAN Conferenceen vahvisti tuntemusta siitä, että 6Aikassa ollaan viemässä CKAN-kehitystä oikeaan suuntaan. Olimme myös muiden osallistujien kanssa yhtä mieltä siitä, että tärkeintä on kuitenkin datan avaaminen, eikä pelkkä jakelualustan kehittäminen.

Oppeja muilta mailta

Yhdysvalloissa on keskikokoisten kaupunkien kesken käynnissä hieman 6Aika-hanketta vastaava projekti whatworkscities.bloomberg.org. Käytännössä ongelmat ovat samoja kuin Suomen suurimpien kaupunkien kanssa, eli kaupungit ovat hyvin eri vaiheissa datan avaamista ja asiantuntemus kaupunkien välillä vaihtelee paljon. What Works Cities levittää hyviä käytäntöjä, standardeja ja kokemuksia kaupunkien kesken, jotta jokaisen kaupungin ei tarvitse keksiä asioita uudelleen. Lisäksi projekti tuottaa podcasteja, online-oppaita sekä kursseja kaupunkien datasta vastaaville virkamiehille. Projektin tuotoksiin olisi hyvä tutustua tarkemminkin ja ottaa mallia hyvistä käytännöistä 6Aika-hankkeeseen.

Open Knowledge España on julkaissut listan sadasta datasetistä, jotka jokaisen kaupungin tulisi julkaista harmonisoidussa muodossa. Projekti on vasta aluillaan, siinä on paljon suunnitelmia aina ontologioihin asti, mutta vähän konkretiaa, mutta tämä työ on sellaista, mitä meidän Suomessakin olisi hyvä tehdä 6Aikankin myötä vielä nykyistä enemmän.

Zaragozan kaupunki on vienyt rajapinta-ajattelun loogiseen päätepisteeseensä tai jopa ylikin, eli tuottanut koko kaupungin nettisivuston rajapintana, josta kaikki kaupungin tarjoamat resurssit ja tiedot ovat saatavilla joko ihmisluettavina sivuina tai rakenteisena JSON:ina. Jokaisella kaupungin resurssilla ja palvelulla on olemassa URI-tunniste, joka toimii palvelun nettiosoitteena. Tavoite Zaragozassa on sama kuin Helsingissä, eli että kaupungin virkakoneisto käyttää itsekin yksinomaan kaupungin avointa dataa eikä lainkaan suljettuja tietojärjestelmiä. Zaragozan palvelut ovat avointa lähdekoodia ja saatavissa GitHubissa.

Madridin liikennelaitos EMT on Espanjan suurimpana liikennöitsijänä käyttänyt ja tuottanut avointa liikennedataa viiden vuoden ajan. Suurin osa rajapintojen käyttäjistä on ulkopuolisia sovelluksia. Erittäin hyvä idea oli Powered by EMT -logon myöntäminen sovelluksille, jotka käyttävät liikennelaitoksen rajapintadataa. Vastaavankaltaiset Powered by Helsinki -sertifikaatti ja -logo toimisivat toisaalta kaupungin datan mainoksena käyttäjien ja sovelluskehittäjien suuntaan, toisaalta näkyvänä vakuutuksena siitä, että Helsingin kaupunki seisoo omien rajapintojensa takana sekä ylläpitää ja kehittää niitä.

Isobritannialaiset Data Mill North sekä York Open Data ovat pyrkineet tuomaan avointa dataa lähemmäksi kaupunkilaisia ja jokaisen kaupunginosan asukkaita tarjoamalla vapaasti muokattavia dashboardeja, jotka sisältävät paikallisia asukkaita kiinnostavia reaaliaikaisia tietopaneeleita kaikista kaupungin datalähteistä. Heidän havaintojensa mukaan data saa osakseen sitä enemmän julkisuutta ja kiinnostusta, mitä paikallisempana ja lähempänä asukkaita se esitetään. Heidän suosituksensa olivat siis paikalliset, ns. hyperlokaalit dataportaalit ja visualisaatiot alueellisten tai valtakunnallisten sijaan tai niiden rinnalla.

Samaan suuntaan muiden maiden kanssa

Kaiken kaikkiaan konferenssi oli antoisa kokemus. Mitään suurempaa uutta ja järisyttävää ei tullut vastaan – mikä voi olla ihan hyväkin – vaan ennemminkin saimme vahvistusta, että HRI ja 6Aika ovat menossa samaan suuntaan kuin vastaavat palvelut maailmalla ja pohdimme samoja kysymyksiä kuin muutkin. Joissain asioissa, kuten rajapintojen rakentamisessa ja datakatalogin sisällön harmonisoimisessa, olemme ainakin konferenssin osallistujien keskuudessa edelläkävijöiden joukossa.

Madrid on mielenkiintoinen, todella eloisa ja vielä lokakuussakin ihanan aurinkoinen ja lämmin kaupunki, jossa pärjää paremmin hymyllä kuin englannilla, saa syödäkseen kinkkua tai vegaanihampurilaisia ja herkullisia jäätelöitä ja oppii, että Helsingin metron ruuhkat eivät ole oikeasti ruuhkia.

Kirjoittajat: Hami Kekkonen, Riku Oja, Kaarlo Uutela, Lilli Linkola