Valtaosa HRI:n kautta avattavista aineistoista on tuotettu tällä vuosituhannella. Tuoreen kaupunkitiedon lisäksi myös menneisyys kiinnostaa. Millaisia näkymiä menneisyyteen löytyy HRI:n kautta? Entä mihin historiadataa on käytetty?

HRI:n kautta avataan pääosin ajankohtaista tietoa mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien taloudesta, väestöstä, päätöksenteosta ja liikenteestä. Tuoreen tiedon lisäksi kaupungeilla on hallussaan myös paljon vanhaa materiaalia – arkistojen aarteita ja pitkiä tilastollisia aikasarjoja. Myös näitä aineistoja on avattu HRI:n kautta.

Ilmakuvat kertovat oman ympäristön historiaa

HRI:n kaikkien aikojen ladatuimpia aineistoja ovat kiinteistöviraston avaamat vanhat ortoilmakuvat Helsingistä. Ortokuvia on avattu vuosilta 1932-1988 noin kymmenen vuoden välein. Georeferoiduista eli koordinaatistoon sijoitetuista ortokuvista on tehty useita erilaisia sovelluksia, kuten Helsinki ilmakuvina, joista näkee havainnollisesti kaupungin kehityksen vuosikymmenten saatossa. Vanhatkin ortokuvat ovat niin tarkkoja, että niistä voi tarkastella niin Helsingin rantaviivan muuttumista kuin oman kotipihansa puiden kasvamista. Onpa vuoden 1943 ortokuvasta onnistuttu löytämään jopa panssarilaiva Väinämöinen.

Ilmakuvien lisäksi Helsingin kaupunginarkisto on avannut kymmenisen vanhaa karttaa vuosilta 1859-1940. Myös vanhat, korkearesoluutioisesti digitoidut kartat kiinnostavat suurempaa yleisöä. Karttoja on käytetty mm. pohjamateriaalina historiallista Helsinkiä kuvaavissa sovelluksissa. Esimerkiksi Helsinki ennen -sovelluksessa vanhojen karttojen päällä näytetään kartalle paikannettuja valokuvia valitun vuosikymmenen Helsingistä. Vanhan valokuvan vieressä on kuva samasta kohdasta nyky-Helsingissä.

Helsingin kaupunginmuseo on avannut helsinkiläisten vanhojen rakennusten historiatietoja sekä yksityiskohtaista tietoa Helsingin kulttuurihistoriallisesti merkittävimmistä porrashuoneista. Museolla on myös paljon vanhoja valokuvia, mutta tekijänoikeudet rajoittavat monesti niiden avaamista.

Aikasarjat kuvaavat muutosta ja menneisyyttä

Erilaiset tilastolliset aikasarjat kuvaavat kaupunkien menneisyyttä ja muutosta vuosikymmenten kuluessa. Esimerkiksi seudullisen tilastorajapinnan kautta saa erilaisia väestötietoja pidemmältäkin aikaväliltä, samoin asumiseen liittyvää dataa on tarjolla 1980-luvulta alkaen.

HRI:n kautta avattujen aineistojen pisin aikasarja on Helsingin kaupunginorkesterin konserttitietokanta, joka ulottuu aina HKO:n perustamisvuoteen 1882 saakka. Datasta on tehty muutamia visualisointeja, joista voi tarkastella mm. HKO:n konserttien esitetyimpiä säveltäjiä.

Monista kaupunki-ilmiöistä on kerätty tietoa ja aikasarjoja jopa yli sadan vuoden ajalta. Paraikaa ollaan selvittämässä mm. Helsingin kaupungin tietokeskuksen vanhojen tilastollisten vuosikirjojen saattamista koneluettavaan muotoon ja Helsingin kaupunginkirjaston 1860-luvulta alkavan lainaustilaston avaamista.

Avaamalla suurempia kokonaisuuksia myös menneisyydestä saataisiin ilmakuvista tehtyjen sovellusten tavoin rakennettua mielenkiintoisia uusia näkymiä historiaan ja muutokseen.

Mitkä historialliset aineistot sinua kiinnostavat? Millaista tarinaa ne kertoisivat, mihin niitä voisi käyttää? Kommentoi, keskustele, toivo dataa, ideoi ja toteuta oma aikakoneesi menneisyyteen!