800 tietojärjestelmän Helsinki näyttää mallia julkisen sektorin tietojärjestelmähankinnoissa. Avoimet rajapinnat ehkäisevät toimittajaloukkujen syntyä, hankintojen pilkkominen taas tuo pienetkin tarjoajat mukaan kilpailuun.

Helmikuussa 2017 järjestetyn DataBusiness Challenge -palkintogaalan paneelikeskustelu pohti, miten kaupungit voisivat vauhdittaa ict-alan yritystoimintaa. Valtio ja kunnat käyttävät ict-hankintoihin noin 2 miljardia euroa vuodessa, ja markkinoita hallitsevat isot toimittajat ja konsulttitoimistot.

Helsingin kaupungin ict-kehityspäällikkö Kari Miskala kertoo, että kaupungin ostokäytäntöjä on reivattu uuteen uskoon. ”Pyrimme avaamaan markkinaa myös pienille ja keskisuurille yrityksille”, Miskala kertoo.

Yksi keino ovat avoimet rajapinnat. Helsingin vuonna 2015 laadittu tietotekniikkaohjelma linjaa, että ”kaupungin toimeksiannosta kehitettävä uusi ohjelmistokoodi julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä, ellei ole perusteltua syytä muuhun.” Etuna on Miskalan mukaan se, että järjestelmien kehitystä voivat tällöin tehdä myös muut kuin järjestelmän alkuperäinen toteuttaja. Tämä ehkäisee toimittajaloukkujen syntymistä ja lisää kilpailua.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha kehuu Helsingin toimineen edelläkävijänä ict-hankintakulttuurissa. ”Jotta pienet yritykset saadaan mukaan, hankkeet pitää pilkkoa pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja ottaa tarjoajat huomattavan paljon aikaisemmin prosessiin mukaan”, Roiha toteaa.

Puitesopimuksella kaupungin kumppaniksi

Uudenlaista hankintakulttuuria ovat myös Helsingin solmimat puitesopimukset avoimen lähdekoodin ketterän ohjelmistokehityksen palveluista. Yksi sopimuskumppaneista on 50 hengen Nord Software. Puitesopimusyritykset tarjoavat sopivaa koodausosaamista kaupungin tarpeisiin. Kehityshankkeita koordinoi kaupungin oma avoimen ohjelmistokehityksen tiimi, joka hankkii lisäresursseja sopimuskumppaneilta tarpeen mukaan.

Katso videotallenne DataBusiness Challengen palkintojenjaosta. Paneelikeskustelu alkaa noin kohdasta 2 h 7 min.

Nord Softwaren toimitusjohtaja Niklas Lahti kehuu uutta toimintatapaa. ”Tärkeintä softaa ostaessa – ja myydessä – on huomata, että softaa tekevät ihmiset. Hankinnoissa kannattaisi keskittyä enemmän siihen, kuka hankkeen lopulta koodaa, ei siihen että onko se yritys x, y vai z”, Lahti toteaa.

Avoimen ohjelmistokehitysmallin suurin etu on Niklas Lahden mukaan se, ettei kaikkien kaupunkien tarvitse rakentaa omia mobiiliaplikaatioita tai karttapalveluja. ”Se on yksi avoimen ohjelmistokehityksen suurimmista ideoista, että voidaan hyödyntää jo toteutettuja asioita. Näin säästetään älytön määrä rahaa.”

Näin on toimittu esimerkiksi HSL:n uuden reittioppaan kehitystyössä. Sekä pääkaupunkiseudun reittiopas.fi -palvelu että Liikenneviraston valtakunnallinen matka.fi -palvelu toimivat samalla alustalla. Avoimen lähdekoodin periaatteilla rakennetuissa palveluissa on myös avoimet rajapinnat. Kuka tahansa toimija voi ottaa lähdekoodin ja rajapinnat käyttöönsä ja kehittää uusia liikkumispalveluita.

Kari Miskala kertoo, että Helsingillä on käytössä kaikkiaan huimat 800 eri tietojärjestelmää. Tietojärjestelmiä fiksusti hyödyntävän digitaalisen kaupungin rakentaminen on kuitenkin vasta alkutaipaleella. Miten digitaalista kaupunkia kannattaa lähteä rakentamaan, kysyi paneelin juontaja Hanna Niemi-Hugaerts.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n Roihan mielestä kaupunkien kannattaisi kertoa tarpeistaan ja ideoistaan ohjelmistotoimittajille nykyistä avoimemmin. Järjestelmän toteutustapaa ja toiminnallisuutta ei kannata lyödä lukkoon turhan aikaisin. ”Kannattaa kertoa, että tavoittelemme tällaista lopputulosta ja antaa kaikkien kukkien kukkia, oli ne sitten SAAS-palveluita tai open source -ratkaisuja”, Rasmus Roiha ehdottaa.

Miten yhteistyö, hankinnat ja kaupungin IT:n rooli mahdollistajana parhaiten palvelevat sekä yrityksiä että kaupunkia? 15.2. järjestetyn paneelikeskustelun moderaattorina toimii Hanna Niemi-Hugaerts, keskustelemassa ovat Helsingin kaupungin ICT-kehityspäällikkö Kari Miskala, Siton liiketoimintajohtaja Kari Tuukkanen, Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha ja Nord Softwaren toimitusjohtaja Niklas Lahti. Katso tallenne paneelista >>