Mitä on avoin data? Olemme puhuneet nyt yli vuoden ympäristöraportin tietojen avaamisesta, mutta tiedänkö minä vieläkään mitä se avoin data oikein on. HRI:n sivuilta selviää, että se ei tarkoita samaa kuin julkinen tieto. Siinä muodossahan ympäristöraporttia on tähän asti julkaistu. Olen kerännyt tietoja kaikilta kaupungin virastoilta, liikelaitoksilta ja tytäryhteisöiltä jo usean vuoden ajan, kahlannut toimintakertomuksia, talousarvioita ja tilinpäätöksiä sekä kasannut tietoja asiantuntijoilta. Tästä datamassasta olen sitten koonnut eli jalostanut vuosittain kaupungin ympäristöraportin, jota kuka tahansa on voinut lukea. Miten tietojen lukeminen nyt siis muuttuu, kun tieto muuttuu avoimeksi dataksi? Ja ketä kaikkia tiedot kiinnostavat?

Ajatus ympäristöraportin tietojen avaamisesta syntyi keväällä 2014, kun pohdimme yhdessä kaupunginkanslian kanssa, miten ympäristöraportin tiedonkeruuta voisi kehittää ja miten tietoja saataisiin paremmin hyödynnettyä. Olimme päättäneet jo avata muun muassa Helsingin ympäristötilaston tiedot, joten ajatus tuntui luontevalta myös ympäristöraportoinnin tietojen osalta. Esittelin ajatuksen seuraavaksi kaupungin ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmälle, joka ohjaa kaupungin ympäristöraportointia. Ryhmässä ajatus herätti paljon kysymyksiä ja aluksi myös ennakkoluuloja, mutta kun saimme Tietokeskuksen Tanjan kertomaan meille perusteellisesti aiheesta ja valottamaan avoimen datan taustoja Helsingin kaupungissa, oli päätös tietojen avaamisesta helppo tehdä.

Datan avaamisessa on ajatuksena avata dataa, joka on mahdollisimman vähän jalostettua, joten kaikki tieto, jota kerään ympäristöraportin kokoamista varten ei sovellu avoimeksi dataksi. Ja osa tiedoista, joita tarvitsen ympäristöraportin kokoamiseen, on puolestaan jo avattu, kuten kaupungin tilinpäätös. Jos saisimme vielä virastojen ja liikelaitosten toimintakertomukset avoimeksi dataksi, olisi suurin osa ympäristöraportin aineistosta avointa.

Avaamme nyt siis virastojen ja liikelaitosten ympäristöraporttia varten toimittamat sanalliset tiedot sekä ympäristötilinpitotiedot. Tiedoista selviää muun muassa minkälaista sidosryhmäyhteistyötä virastot ja liikelaitokset tekevät ympäristöasioissa, kuinka paljon henkilöautokalustoa hankittiin kaupungin käyttöön, miten aktiivista ekotukitoiminta on ja minkälaisia tavoitteita on asetettu liikkumiseen liittyen. Tilinpito kertoo puolestaan kaupungin panostuksista ympäristön eri osa-alueilla tuottojen, kulujen ja investointien muodossa.

Miten sitä dataa sitten avataan? Keskustelu rajapinnoista ja koodeista saa helposti pään pyörälle, mutta loppujen lopuksi tiedon avaaminen tarkoitti vain tietojen esittämistä sopivassa järjestyksessä Excel-muodossa eli ihan tuttua juttua. Tietokeskuksen asiantuntijat ovat tukena siitä eteenpäin, joten teknisen toteutuksen saan jättää onneksi muille. Helsinki on avannut aktiivisesti tietojaan ja on hienoa, että myös ympäristöraportin tiedot voidaan avata. On hienoa saada kaupunkilaiset yhä lähemmäksi kaupungissa syntyvää tietoa.

Mutta sitten se kaikkein kiinnostavin osa, datan hyödyntäminen ja siihen liittyvät sovellukset. Mikä olisikaan hienompaa kuin saada joku toteuttamaan sovellus ympäristöraportin dataan liittyen. Kun koodien maailma ei itselle aukea, niin voi vain ihaillen kuunnella erilaisten sovellusten kehittäjien tarinoita siitä, miten sovellukset ovat syntyneet. Omana tavoitteena on hyödyntää ja analysoida tietoja yhä paremmin ja perusteellisemmin, joten tervetuloa kaikki uudet ideat ja ajatukset! Jos voin jotenkin olla avuksi, niin ottakaa ihmeessä yhteyttä!

Tekstin kirjoittaja: ympäristötaloussuunnittelija Johanna af Hällström Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta