Espoon rajapinnat avautuivat
Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategian Avoin data ja rajapinnat -hanke on loppusuoralla. Helsinki on toiminut tienraivaajana rakentaessaan sovelluskehittäjiä palvelevia rajapintoja operatiivisiin tietojärjestelmiinsä. Espoo on kirinyt rajapintojen rakentajana hyväksi kakkoseksi. “Palaute-, tapahtuma- ja resurssienvarausrajapinnat on jo saatu Espoossa avoimiksi”, Espoon rajapintakehityksestä vastaava kaupungin kehittämispäällikkö Jaana Suonsaari kertoo.
Myös Espoon päätösrajapinta on testikäytössä, mutta nykyinen tekninen ratkaisu on vielä väliaikainen. “Sekin saadaan vuodenvaihteessa tuotantoon”, Suonsaari lupaa.
Datan hyödyntäjille aina ajan tasalla olevat rajapinnat ovat huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto kuin aika ajoin päivitettävät tiedostot. Sen sijaan datan avaajalle rajapintojen rakentaminen taas on se kaikkein työläin tapa avata tietovarantoja. Suonsaari kertoo, että hankkeen aluksi pyrittiin tunnistamaan ne rajapinnat, joiden avaaminen antaisi parhaat mahdollisuudet kehittää uutta liiketoimintaa.
Taustajärjestelmät ratkaisevat työläyden
Se miten helppoa tai vaikeaa rajapinnan rakentaminen on, riippuu paljon taustalla olevista tietojärjestelmistä. “Esimerkiksi tapahtumarajapinnan rakentaminen sujui lopulta varsin helposti”, Jaana Suonsaari kertoo.
Espoon tapahtumatiedot olivat kattavasti olemassa Espoo.fi-sivustolla. Fujitsun toimittamassa järjestelmässä oli valmiina hyvin dokumentoitu REST-rajapinta, joten tiedot olivat helposti saatavissa taustajärjestelmän tietokannasta. 6Aika-kaupunkien yhteinen Linked Events -tapahtumarajapinta oli helppo pystyttää REST-rajapinnan päälle. “Pyysin muutamalta softafirmalta tarjoukset ja sain yhden tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen. Järjestelmä saatiin pystyyn nopeasti, ja rahaa meni noin 8 000 euroa”, Suonsaari kertoo.
Työläydessään toista ääripäätä edusti Espoon päätöstiedot sovelluskehittäjien saataville tuova päätösrajapinta. Sen pystyttäminen on vaatinut aikaa ja ihmettelyä. Ensimmäinen ongelma oli kaupunkien asianhallintajärjestelmien moninaisuus. “Espoossa on käytössä Dynasty 360 -järjestelmä, joka on käytössä muutamassa kunnassa, Helsingissä vain heitä varten rakennettu Ahjo-järjestelmä, muissa kuutoskaupungeissa on niissäkin omat järjestelmänsä”, Suonsaari kertoo.
Nyt toimiva testirajapinta hakee päätöstiedot html-dokumenteista Espoon omalta verkkosivustolta, mutta pysyvämpi ratkaisu on valmistumassa. Kesällä 2017 Espoon järjestelmätoimittaja sai valmiiksi Dynasty-järjestelmän siirtotoiminnon. Sen avulla data saadaan ulos operatiivisesta järjestelmästä XML-muodossa. Nyt 6Aika-rajapintahankkeen oma tekninen asiantuntija Aapo Rista rakentaa muunninta, joka kääntää datan päätösrajapinnan oman tietokannan ymmärtämään JSON-formaattiin. “Tarvitsemme rajapinnalle nyt kestävämmän ratkaisun, sillä 6Aika-testiserveri ajetaan vuodenvaihteessa hankkeen loppuessa alas”, Suonsaari kertoo.
Suonsaari kertoo, että tekninen asiantuntija Aapo Rista on ollut korvaamaton apu, kun on pitänyt ratkaista miten rajapinnat käytännössä toteutetaan.
Kulttuurinmuutos vaikein haaste
Teknisten haasteiden ratkominen on kuitenkin paljon helpompaa kuin kulttuurinmuutos, josta tietovarantojen avaamisessa lopulta on kysymys. 6Aika – Avoin data ja rajapinnat -hankkeen toteuttajat ovat saaneet perustella moneen otteeseen, mitä hyötyä on siitä, että esimerkiksi kaupungin tapahtumatieto on saatavilla omien verkkosivujen lisäksi koneluettavassa muodossa, avoimena datana ja avoimen rajapinnan kautta. “Yksityisyydensuojaan ja tietosuojaan liittyvät huolet ovat olleet suurimpia hidasteita tiedon avaamisessa. Tietosuoja-asioissa on oltava aina äärimmäisen huolellinen”, Suonsaari arvioi. “Eniten huolta Espoossa herätti palauterajapinnan avaaminen”, Suonsaari kertoo.
Huoli oli osin aiheellista, sillä kaksisuuntaisen rajapinnan kautta voi paitsi tarkastella palautteita, myös jättää palautetta kaupungille. Kaupungin palautesivun käyttäjä saattaa kirjoittaa palautteen joukkoon myös henkilökohtaisia asioitaan. “Aluksi kaupungille annetut palautteet olivat oletusarvoisesti julkisia. Nyt palautteen antajan pitää sallia julkaisu erikseen.” Kaupungin rajapintaa hyödyntävällä palautesivullakin lukee nyt ensimmäisenä, ettei henkilökohtaisia tietoja ole syytä kirjata palautteeseen.
Ohjeistus datan avaajille työn alla
Tietovarantojen avaamiseen liittyviä pelkoja halutaan hälventää työn alla olevalla ohjeistuksella tiedon ja rajapintojen avaajille. Espoon kilpailuttama konsulttiyhtiö laatii parhaillaan kuutoskaupunkien käyttöön toimintamallin ja evaluointityökalut. “Työkalut ovat eräänlaisia tarkastuslistoja tiedon avaamisen bisnespotentiaalin ja toisaalta riskien arviointiin”, Suonsaari kertoo.
6Aika-strategian Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen päätavoite on synnyttää kaupunkeihin uutta datapohjaista yritystoimintaa. Kun Suonsaari pari vuotta sitten sai vastuulleen Avoin data ja rajapinnat -hankkeen Espoon osatoteutuksen, eivät avoimen datan bisnesmahdollisuudet olleet hänellekään tuttuja. Projektin kuluessa silmät ovat avautuneet, kertoo Suonsaari. “Kun ensi kertaa vilkaisin HRI:n datatarjontaa, oli haasteellista nähdä siinä mitään bisnespotentiaalia. Mitä voisi tehdä esimerkiksi kaupungin ostolaskutiedoilla?” Suonsaari naurahtaa.
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat jo useita vuosia julkaisseet tiedot kaikista ostolaskuistaan. Ostolaskudatasta onkin tullut yksi HRI:n suosituimmista aineistoista esimerkiksi kuntien rahankäyttöä seuraavien toimittajien keskuudessa. Suonsaarelle oli todellinen ahaa-elämys, kun hyvin pankkialaa tunteva yrittäjä näytti, millaisen sovelluksen hän oli kaupunkien avoimen ostolaskudatan hyödyntämiseen tehnyt. “Kun ostolaskutietoon yhdistetään asiakastietoa, voi dataa hyödyntää esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa”, Suonsaari kertoo. Tällaisella työkalulla kaupunki voisi analysoida laskuttajiinsa liittyviä riskejä ja karttaa epäilyttäviä palveluntarjoajia.
Nyt on sovelluskehittäjien vuoro
6Aika rakensi yhtenäiset rajapinnat kaupunkeihin
Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu lähtivät vuonna 2014 avaamaan dataa yhtenä rintamana. Nyt kuutoskaupunkien yhteinen Avoin data ja rajapinnat -hanke on loppusuoralla.
Yksi hankkeen tavoitteista oli avata neljä yhdenmukaista rajapintaa kuutoskaupunkien tietojärjestelmiin. Yrityspaneelin perusteella avattaviksi rajapinnoiksi valikoituivat kaupunkien tapahtumatiedot, tilavaraukset, palaute ja kaupunkien päätöstieto.
- Espoon kaupungin resurssienvarausrajapinta
- Espoon kaupungin palauterajapinta
- Espoon tapahtumarajapinta
- Espoon päätösrajapinta (linkki poistettu toimimattomana 6/2021)
Kuutoskaupunkien kolmevuotinen Avoin data ja rajapinnat -hanke päättyy vuoden lopussa, mutta datan avaaminen jatkuu osana kaupunkien toimintaa. Mitä palveluja Suonsaari odottaa syntyvän avattujen rajapintojen päälle? Bisnesmielessä houkuttelevimpana hän pitää tapahtumarajapintaa. “Tapahtumatietoon on helppo yhdistää kaikkea muuta dataa. HSL:n reittioppaasta saa tiedot siitä, miten päästä paikalle, Ilmatieteen laitokselta taas siitä, millainen sää tapahtuma-aikaan on tulossa.”
Myös resurssienvarausrajapinta on ollut todella pidetty, kertoo Suonsaari. “Sieltä voi varata käyttöönsä Espoon kirjastojen palveluja, esimerkiksi ompelukoneen tai 3D-tulostimen sekä esimerkiksi Ison Omenan palvelutorin kokoustiloja.” Vajaalla käytöllä olevia kaupungin tiloja saatetaan tulevaisuudessa avata käyttöön laajemminkin.
Espoon kaupungilta neljän rajapinnan avaamiseen meni pari vuotta. Kun rajapinnat nyt ovat tuotantokäytössä, on sovelluskehittäjien vuoro näyttää kekseliäisyytensä. “Toivottavasti rajapintojen hyödyt alkavat konkretisoitua vuoden tai kahden sisällä.”
Vaikka Espoon ensimmäisten rajapintojen rakentajat törmäsivät moniin haasteisiin, on avoimuus tullut jäädäkseen. “Datan ja rajapintojen avaaminen jatkuu varmasti Espoossa.” Myös juuri päivitettyyn Espoon strategiaan, Espoo-tarinaan, on kirjattu, että Espoo aikoo olla digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki.
Valmistautuminen nykyistä kitkattomampaan tiedonsiirtoon eri järjestelmien välillä näkyy esimerkiksi kaupungin tietojärjestelmähankinnoissa. “Avointa dataa ja lähdekoodia suositaan hankinnoissa. Meillä on ihan riittävästi järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään.”
Näin rajapinnat avattiin
2010 Avoimista rajapinnoista puhutaan ensimmäistä kertaa Espoossa.
2014 Avoin data ja rajapinnat -hanke saa 6Aika-rahoitusta.
2015 Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Jaana Suonsaari aloittaa Espoon 6Aika-strategian Avoin data ja rajapinnat projektipäällikkönä.
2016 elokuu Helsingin rakentama resurssienvarausrajapinta ja Varaamo-palvelu otetaan käyttöön Espoossa. Rajapinta hyödyntää Helsingin kaupungin varausrajapinnan koodia.
2016 marraskuu Espoon tapahtumarajapinta tuotantoon. Rajapinnan kautta voi hakea Espoon tapahtumatietoja yhtenäisessä formaatissa. Hakuja voi tehdä muun muassa päivämäärän, sijainnin ja asiasanojen perusteella. Rajapinnan tiedot päivittyvät kerran tunnissa.
2017 kesäkuu Espoon kaksisuuntainen palauterajapinta käyttöön. Rajapinta noudattaa kansainvälistä Open311-standardia ja sen tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa.
2017 joulukuu Espoon päätösrajapinnan lopullinen versio tuotannossa.