Paikasta toiseen liikuttaessa useimmiten mitataan vain matka-aikaa: miten päästä perille mahdollisimman nopeasti? Tutkijatohtori Elias Willberg Helsingin yliopiston Digital Geography Labista sanoo, ettei liikkumisessa ole kuitenkaan kyse pelkästään matka-ajasta, eikä se siten ole ainoa asia, jota liikkumisessa pitäisi minimoida.

Willberg on viime vuodet tutkinut tiiviisti kaupungin saavutettavuutta kävellen ja pyöräillen. Kesäkuussa hän väitteli aiheesta Helsingin yliopistossa.

”Väitöskirjani tavoite on, että se auttaisi kaupunkeja kävelyn ja pyöräilyn kehittämisessä ja saavutettavuuden parantamisessa, ympäristön kestävyys ja tasa-arvo huomioiden. Tästä olisi hyötyä esimerkiksi yleiskaavan suunnittelussa tai liikennesuunnittelussa. Yksi pääviesteistäni on, että saavutettavuuden mittareita pitäisi kehittää ja monipuolistaa.”

Pitkä lista hyödynnettyä dataa

Tutkimustyötään varten Willberg hyödynsi pitkän listan erilaista dataa: oli muun muassa dataa väestöstä ja siitä, mitä ihmiset tekevät eli erilaisista aktiviteeteista ja niiden sijainneista. Yksi aktiviteetti on esimerkiksi ruokakaupoissa käyminen. Tietoa kauppojen sijainneista ja aukioloajoista sai OpenStreetMapista.

Liikenteestä oli tietenkin myös dataa – eli tietoa tieverkoista, pyörä- ja kävelyteistä sekä liikkumistietoa eli dataa, miten ihmiset ovat liikkuneet paikasta toiseen. Lisäksi dataa oli ympäristöstä eli siitä, mitä ihmisten liikkumisympäristö pitää sisällään. Willberg käytti tutkimuksessaan myös väestödataa eli ruutupohjaista tietoa, kuinka paljon missäkin asuu ihmisiä ja mikä on väestön demografinen jakauma.

”Oikeastaan valtaosa datasta, mitä käytän, on paikkatietoa. Datalla on jokin sijainti ja sen lisäksi ominaisuustietoja. Esimerkkinä voidaan ottaa ruokakaupat, jotka edustavat päivittäistä aktiviteettia ihmisille. Kun niiden sijainnit tiedetään ja kun voidaan hyödyntää niiden ominaisuustietoja, esimerkiksi aukioloaikoja, kaupat saadaan kartalle ja osaksi analyysikokonaisuutta.

Kaupunkipyörät tarjosivat hyvää dataa

Willbergin väitöskirja keskittyy nimenomaan kaupungin saavutettavuuteen kävellen ja pyöräillen. Kävelystä ja pyöräilystä ei kuitenkaan ole saatavilla niin paljoa dataa kuin muista liikkumismuodoista. Yksi hyvä aineisto on HSL:n julkaisema data kaupunkipyörillä ajetuista matkoista. Yksityisyydensuojan vuoksi datasta on poistettu kaikki henkilötiedot sekä tieto ajetusta reitistä.

”Kaupunkipyörien data on avoimesti jaettu, ja data on siinä mielessä yksilötasolla, että aineistot sisältävät jokaisen yksittäisen matkan, vaikka käyttäjistä on aika vähän tietoa. Matkoja kaupunkipyörillä tehdään pääkaupunkiseudulla kolmisen miljoonaa vuodessa, joten se on edustava aineisto.”

Willbergiä kiinnosti se, miten ihmiset altistuvat ympäristölle. Hänen käytössään oli dataa myös viheralueista, melusta ja ilmanlaadusta. Mainituille noin kolmelle miljoonalle kaupunkipyörämatkalle laskettiin lyhin reitti, melun kannalta optimaalisin reitti sekä vihrein ja ilman puolesta puhtain reitti, jolloin vaihtoehtoisia reittejä tuli yli 10 miljoonaa.

”Vaikka kaupunkipyöräaineisto oli hyvä, sitähän ei välttämättä voi yleistää kaikkiin pyöräilijöihin. Kävelystä on todella vähän dataa. Ympäri kaupunkia on toki pisteitä, jotka mittaavat kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrää, mutta mittauspisteiden verkosto on aika harva. Se ei esimerkiksi riitä ymmärtämään reitin valintaa eli jos jonnekin perustetaan uusi kävely- tai pyörätie, saako se ihmiset muuttamaan reittiään.”

Matkapuhelinoperaattorit toki keräävät dataa ihmisten liikkumisesta, samoin jättiyhtiöt kuten Google ja Meta.

”Kyse ei niinkään ole siitä, etteikö aineistoa kerättäisi. Niillähän on meidän kaikki liikkumistietomme. Kyse on ennemmin datan saatavuudesta ja käyttöoikeuksista yhteisen hyvän edistämiseksi esimerkiksi tutkimukseen ja suunnitteluun. Toki yksityisensuoja on aina muistettava herkkien liikkumisaineistojen kohdalla.”

Green Paths tarjoaa vaihtoehtoisia reittejä

Dataa kerättiin myös itse: Willberg jalkautui kollegansa kanssa useana päivänä eri vuodenaikoina kaduille ja mittasi, miten nopeasti ihmiset kävelevät. Lisäksi hän hyödynsi aineistoja, joita hänen tutkimusryhmänsä oli tuottanut.

”Olemme itse julkaisseet avoimena datana esimerkiksi viheraineiston, jossa on laskettu viherindeksi Helsingin tieverkolle. Toinen meidän tuottamamme aineisto on Pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisi, joka pitää sisällään kävelyn, pyöräilyn, julkisen liikenteen ja yksityisauton saavutettavuuden tarkalla ja kattavalla tasolla. Siitä julkaisimme juuri uuden version.”

Valtaosa Willbergin väitöskirjassa hyödynnetystä datasta oli avointa dataa, kuten mainittu HSL:n avaama kaupunkipyörädata. Avointa dataa sai myös HRI:stä ja Sykestä sekä Ilmatieteen laitokselta.

Willberg hyödynsi eri paikkatietoaineistoja pääasiassa yhdistämällä. Esimerkiksi kaupunkipyörämatkat laitettiin paikkatietomuotoon ja paikkatieto-ohjelmistoon, jotta näki kaikki pyörillä ajatetut matkat. Sen jälkeen mukaan liitettiin ympäristötietoa eli tietoa pyöräreitin melutasosta, ilmanlaadusta ja vihreydestä. Willberg kollegoineen on kehittänyt miellyttävien reittien Green Paths -reittioppaan.

”Green Paths toimii kuin HSL:n reittiopas, mutta sellaisella lisätwistillä, että se optimoi matka-ajan ohella myös ympäristön miellyttävyyttä. Reittiopas on tarjolla niin kansalais- kuin tutkimuskäyttöönkin.”

Tutkimustyö Willbergillä jatkuu. Nyt hän vaihtaa hieman tutkimuksen kulmaa: tavoitteena on entistä enemmän tutkia liikkumisympäristöjen laatua ja niiden roolia kestävän liikkumisen edistäjinä. Meneillään on iso Euroopan tutkimuskomission ERC:n projekti GREENTRAVEL, jossa pyritään paremmin ymmärtämään liikkumisen aikaisen vihreyden merkitystä ja vaihtelua eri kaupungeissa sekä terveysvaikutuksia ja tasa-arvoa eli keillä on mahdollisuus liikkua vihreissä ympäristöissä arkimatkoillaan.