Datat paljastavat kiertotalouden tilan – Suomen ylikulutuspäivä meni jo
Kiertotalouteen siirtyminen on haastavaa, mutta välttämätöntä
Tilaisuuden aloituspuheenvuorossa Leona Silberstein Helsingin kaupungilta kertoi Helsingissä tehtävästä kiertotaloustyöstä ja sen tavoitteista ja toimenpiteistä. Kiertotaloustoimilla vastataan erityisesti ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen ongelmiin. Aihe on yksi kaupungin strategian kärkiteemoista. Lisäksi Helsingin kaupunki on allekirjoittanut syksyllä 2020 Euroopan kaupunkien kiertotalousjulistuksen, jonka tavoitteena on siirtyä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen.
Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta sisältää neljä painopistealuetta: rakentaminen, hankinnat, viherjätteet ja jakamistalous sekä 31 konkreettista toimenpidettä, joihin voi tutustua osoitteessa https://kiertotalousvahti.hel.fi. Helsinki on Suomen suurin julkinen hankkija, joten kaupungin toimenpiteillä on merkittävää vaikutusta. Tiekarttaa päivitetään ajan myötä, ja tänä vuonna on tarkoitus julkaista uusi toimenpideohjelma.
Tilastokeskuksen Heidi Pirtonen, joka toimii muun muassa vihreän siirtymän ilmiöasiantuntijana, esitteli kiertotalouteen liittyviä tilastoja. Tilastokeskukselta löytyy varsin kattavasti tilastodataa kiertotaloudesta. Heidi kertoi myös kansallisesta Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta, jolla vahvistetaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Ohjelman tavoitteena on luoda kiertotaloudesta talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmaan sisältyy yhdeksän indikaattoria, joiden datoista suurin osa on Tilastokeskuksen tuottamia. Indikaattorit mittaavat muun muassa kotimaista materiaalien kulutusta, materiaalien kiertotalousastetta ja yhdyskuntajätteen määrää.
Kehitys ei ole ollut kaikilta osin positiivista: Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä vuonna 2023 oli jo 31.3.2023, yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut tasaisesti ja vuonna 2021 kierrätysaste romahti 37 % (Euroopan keskiarvo on noin 50 %). Suomi on monilta osin kaukana tavoitteestaan. Heidi kertoi, että mittaamiseen liittyy myös haasteita: mitä halutaan mitata, mitataanko oikeita asioita. Lisäksi hän toi esille, että dataa on, mutta kaikki data ei ole avointa, ja alueellistakin dataa löytyy, mutta se ei ole välttämättä vertailukelpoista. Sen sijaan kuntakohtaista tietoa ei kovinkaan paljoa olemassa, koska dataa kerätään monista eri lähteistä ja koostetaan usein valtakunnan tasoiseksi. Lisäksi haasteena nähdään, miten olemassa oleva tieto tuotaisiin mahdollisimman monelle näkyväksi. Kiertotalouden strategisen ohjelman indikaattorien datat ovat saatavilla avoimesti Tilastokeskuksen sivuilta.
HSY keskeinen toimija ja datan jakaja pääkaupunkiseudulla
HSY:n Nea Metsänranta kertoi seuraavaksi seudullisesta kiertotalouden tiedontuotannosta. HSY:n rooli kiertotalouden edistämisessä on merkittävä, sillä se tuottaa kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. HSY:ssä työskentelee yli 800 työntekijää ja se palvelee yli miljoonaa asukasta. Nea kertoi, että HSY:ssä on alettu kääntää katsetta jätehuollon lisäksi myös muihin kiertotalouden osa-alueisiin, mutta työ on vielä alkuvaiheessa.
Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulta on saatavilla avointa dataa muun muassa yhdyskuntajätemääristä ja kierrätysasteesta (%) jaoteltuna kotitalouksiin, julkisiin palveluihin ja yksityisiin palveluihin. Lisäksi löytyy dataa yhdyskuntajätteistä jätejakeittain ja kotitalouden sekajätteen koostumuksesta. Nea kertoi, että tiedonkeruu on kuin palapeliä, koska Suomen jätehuoltojärjestelmässä vastuut ovat pirstaloidusti jakautuneet. Tarkinta dataa saadaan kotitalousjätteistä. Esimerkiksi kierrätysastelaskennassa huomioidaan vain todellisesti kierrätykseen päätyneet määrät ja palvelu-, hallinto- ja elinkeinotoiminnan jätetiedot arvioidaan otoksen avulla. Esityksen jälkeen käytiin lyhyesti keskustelua siitä, miten teknologiaa on hyödynnetty tai voisi hyödyntää, jotta jätteistä saataisiin tarkempaa dataa.
Lyhyen tauon jälkeen HSY:n Henna-Kaisa Stjernberg ja Joonas Enqvist esittelivät HSY:n avoimia karttapalveluja ja jätehuoltoon liittyviä avoimia datoja. Henna-Kaisa esitteli kartta.hsy.fi -karttapalvelua, joka sisältää runsaasti hyödyllistä dataa, jota voi myös vapaasti ladata itselleen shape-paikkatietomuodossa. Kiertotaloutta edistävä seutumassa.hsy.fi – karttapalvelu tarjoaa tietoa maamassoista ja edesauttaa maamassojen hyödyntämistä sekä päästöjen ja melun vähentämistä.
Joonas Enqvist kertoi puolestaan HSY:n tuottamista jätehuollon vuositilastoista ja niiden kehittämisestä. Vuodesta 2013 alkavat jätehuollon vuositilastot kuvaavat keskeisiä volyymejä ja ne ovat vapaasti käytettävissä avoimena datana. HSY huolehtii 1,1 miljoonan asukkaan jätteistä, joten volyymit ovat valtavia – alueella tehdään vuosittain 8,8 miljoonaa jäteastian tyhjennystä ja 600 000 Sortti-asemakäyntiä. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä 60 % yhdyskuntajätteestä kierrätetään.
Teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen
Seuraavaksi kehittäjätilaisuudessa sukellettiin Circular Green Blocks -hankkeeseen, jota esitteli Heikki Kauhanen Aalto-yliopistosta. Monitoimijaisessa hankkeessa on tarkoitus havainnollistaa, miten esimerkiksi kerrostaloihin tehtävä lisärakentaminen tai puiden istuttaminen voisivat vaikuttaa ympäristöön. Yhtenä esimerkkinä on tarkasteltu hulevesien kulkua, jota on analysoitu pelimoottoriympäristössä. Havainnollistamisessa on hyödynnetty avointa 3D-kaupunkidataa. Hankkeessa on ollut tarkastelussa Malminkartanon alue Helsingissä ja Latokasken alue Espoossa. Hankkeessa tuotetut havainnollistavat videot ja muut materiaalit julkaistaan projektin lopputapahtumassa syksyllä.
Asukkaalle jätehuollon vastaanottopaikat helposti yhdestä paikasta
Tilaisuuden lopuksi viestintäpäällikkö Kaisa Halme Suomen Kiertovoima ry:stä esitteli kierratys.info-palvelua ja sen rajapintaa. Kierrätys.info-hakupalvelu on kansainvälisesti ainutlaatuinen palvelu, joka lanseerattiin jo vuonna 2009. Palvelun tietokannasta löytyy tällä hetkellä kuntien jätelaitosten vastaanottopisteet sekä kymmenen tuottaja- tai palveluyhteisöä – vastaanottopisteitä löytyy yhteensä yli 11 000.
Järjestelmän päätarkoitus on koota alueellisten keräyspaikkojen perustiedot samalla tietorakenteella yhdenmukaisesti tietokantaan ja selkeyttää yhteistä ymmärrystä keräysverkoston laajuudesta ja vastuukysymyksistä. Palveluun sisältyi aikanaan myös mobiilisovellus, mutta siitä luovuttiin, koska sen päivitys oli aikaa ja rahaa vievää puuhaa. Vuonna 2022 palvelulla oli yksittäisiä käyttäjiä 360 000 – eniten haettiin tietoa sivustosta sekä sähkölaitteiden ja vaarallisten jätteiden lajittelusta. Palvelun julkiseen dataan on avoin ohjelmointirajapinta, mutta sitä ei voi käyttää kaupalliseen tarkoitukseen. Lisäksi rajapintaa käyttävän palvelun tulee edistää kierrätystä ja kierrätyspisteisiin liittyvän informaation saatavuutta.
Loppukeskustelun aikana tuotiin vielä esille esimerkkinä Lounais-Suomen jätehuollon karttapalvelu ja käytiin keskustelua siitä, että palvelussa voisi hyvinkin hyödyntää aiemmin esitetyn kierrätysinfon dataa.
Kiertotalouteen liittyvät kansalliset ja paikalliset tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta välttämättömiä ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Datan rooli muutoksen ajurina on keskeinen. Dataa on jo jonkin verran tarjolla, mutta datan kattavuudessa, tarkkuudessa ja saatavuudessa on kehitettävää. Tilaisuudessa kävi ilmi, että datan keruuta ja jakamista kehitetään edelleen – uusien teknologisten ratkaisujen rooli tässä kentässä voi olla hyvinkin merkittävä.
Tapahtuman materiaalit ja tallenne
Tapahtumasta tehtiin tallenne, joka löytyy HRI:n Youtube-kanavalta.
- Hami Kekkonen – Tervetuloa: esitysmateriaali
- Leona Silberstein – Kiertotalous Helsingissä: esitysmateriaali
- Heidi Pirtonen – Kiertotalouteen liittyvät tilastot Tilastokeskuksessa: esitysmateriaali
- Nea Metsänranta – HSY:n seudullinen kiertotalouden tiedontuotanto: esitysmateriaali
- Henna-Kaisa Stjernberg – HSY:n karttapalvelut: esitysmateriaali
- Joonas Enqvist – HSY:n tuottamat jätehuollon vuositilastot ja niiden kehittäminen: esitysmateriaali
- Heikki Kauhanen – Circular Green Blocks
- Kaisa Halme – kierratys.info-palvelu ja rajapinta: esitysmateriaali