Helsingin älyliikennekokeilut ovat synnyttäneet uusia datavirtoja, joiden avulla liikennejärjestelmää voidaan rakentaa entistä toimivammaksi. 25.11.2019 järjestetty Helsinki Loves Developers -tilaisuus pureutui avoimeen liikennedataan ja sen hyödyntämismahdollisuuksiin.

Helsingin seudulla liikenne kokee tulevina vuosina melkoisen mullistuksen. Väestö kasvaa nopeasti ja samaan aikaan kasvihuonekaasupäästöt pitäisi leikata murto-osaan nykyisestä.

Helsingin älyliikennekoordinaattori Mikko Lehtonen esittelee tilaisuuden aluksi kaupungin suunnitelmia tulevaisuuden liikenteestä. Pyöräilyn houkuttelevuutta arkiliikkumisessa parannetaan, raideverkko laajenee. “Helsingin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Haluamme, että kestävistä kulkutavoista, kävelystä, pyöräilystä ja joukkoliikenteestä, tulee aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto autoliikenteelle”, Lehtonen toteaa.

Monesti paras keino liikenneolojen parantamiseen on panna data hyötykäyttöön. “Lisääntyvä liikennedata tuo paljon mahdollisuuksia: ihmiset ja yritykset voivat suunnitella toimintaansa paremmin, liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranee.” Datan nykyistä parempaan hyödyntämiseen tähtää vasta käynnistynyt Helsingin älyliikenteen kehittämisohjelma. Ohjelman tavoitteena on tarjota kaupunkilaisille sujuvaa arkiliikkumista ilman tarvetta auton omistamiselle.

Mikko Lehtosen visio tulevaisuuden älyliikenteestä on suunnilleen seuraava: kun reaaliaikaista liikennedataa kerätään risteyksistä, pysäköintijärjestelmistä ja joukkoliikenteestä ja yhdistetään sitä staattiseen liikenne-, sää- ja tapahtumatietoon, saadaan reaaliaikainen tilannekuva kaupungin liikenteestä. “Tämä mahdollistaa monenlaisten palvelujen tarjoamisen kaupunkilaisille ja tietysti myös kaupungin omiin tarpeisiin.”

Lehtosen mukaan rakenteilla on avoin arkkitehtuuri, jossa kaupunki luo puitteet ja yksityiset yritykset keskittyvät palvelujen rakentamiseen. Tavoitteena on saada aikaan ekosysteemi, jossa kaikki hyötyvät. “Kaupungin tehtävä on varmistaa, että data on avointa ja kaikkien saatavilla.”

Joukkoliikennedata edelläkävijä

Pisimmälle älyliikenteen kivijalkaa on rakentanut Helsingin seudun joukkoliikenteestä vastaava HSL. HSL on kunnostautunut avoimien rajapintojen rakentajana. Joukkoliikenteen reittioppaan API avattiin kymmenen vuotta sitten ja nyt sovelluskehittäjiä palvelee jo melkoinen joukko avoimia rajapintoja. “Osoitteessa hsl.fi/avoindata on ajantasainen tieto HSL:n avoimesta datasta. Reittioppaan reaaliaikaiset rajapinnat löytyvät digitransit.fi-kehittäjäsivustolta”, HSL:n kehitystiimin vetäjä Sami Räsänen kertoo.

Räsänen kannustaa penkomaan joukkoliikennedataa ja yhdistelemään tietoja luovasti. Rajapintojen avulla esimerkiksi HSL:n kaluston liikkeitä ja niiden liikennevaloilta pyytämiä liikennevaloetuuksia pääsee seuraamaan sekunnin tarkkuudella. “Sieltä löytyy vaikka mitä, kannattaa tutustua.” Reititys-API:n päälle voi rakentaa oman reittioppaansa, Open MaaS API:n avulla taas voi myydä HSL:n kerta-, päivä- ja kausilippuja omassa palvelussaan.

Helsingin yliopiston maantieteen laitos on kantanut oman kortensa kekoon datan avaamisessa. Väitöskirjatutkija Elias Willberg esittelee tutkimushankkeessa syntynyttä pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisia, joka on julkaistu avoimena datana. Pääkaupunkiseutu on jaettu matriisissa kaikkiaan 13 231:een 250 metrin ruutuun. Matriisi kertoo todelliset matka-ajat osa-alueelta toiselle eri kulkuvälineillä. “Uusin matriisi on tammikuulta 2018. Sitä voi käyttää esimerkiksi eri kulkumuotojen väliseen vertailuun. Matka-aikaan on laskettu koko matkaketju, ovelta ovelle”, Willberg kertoo. Willberg kertoo, että tutkimushankkeen CC 4.0 -lisenssillä julkaisemaa aineistoa käyttävät esimerkiksi seudun liikennesuunnittelijat.

Rajapinnat rakenteilla

Auton ratissa moni on jo huomannut reaaliaikaisen liikenneinformaation edut. Uudet navigaattorit etsivät parhaan reitin ohi ruuhkien, mutta niiden pohjadata on navigaattorivalmistajien omaisuutta – ja tiukasti lukkojen takana. Kaupungin tietojärjestelmien datan avaamista eivät jarruta bisnesintressit, mutta rajapinnat ovat vielä rakenteilla, kertoo liikennetutkija Katja Moilanen. Esimerkiksi pyöräilijämäärädataa avataan parhaillaan. Kaupungin uusimmista autoliikenteen automaattilaskimista saadaan jo nyt liikennemäärä- ja nopeusdataa. Moilanen jakaa rajapinnan osoitteen, vaikka dataa ei ole vielä virallisesti julkaistu. “Käyttäkää, mutta omalla vastuulla. Datassa on vielä virheitä.”

Lisää tietoa saadaan tulevaisuudessa erilaisista liikenteenhallintajärjestelmistä, joita kaupungilla on käytössä useampia. “Yhdestä niistä saadaan jo ulos liikennemäärätietoja reaaliajassa. Järjestelmä on käytössä 120 risteyksessä.” Tulevaisuudessa tarjolla on siis dataa niin liikennevalojen toimintatilanteesta kuin eri kaistojen ajoneuvomääristä, joita saadaan asfaltin alle kätketyistä tunnistimista. Data on epävarmempaa kuin varsinaisten liikennelaskurien tieto, mutta riittänee moneen käyttöön.

Rajapintoja on luvassa myös pääkaupunkiseudun vesiliikenteeseen. Tuomas Blom esittelee Ahti-hanketta, jonka tavoitteena on tehdä Helsingin saaristosta entistä saavutettavampaa myös veneettömille kaupunkilaisille. Työn alla on ekosysteemi merellisille palveluille ja sen päälle avoimia rajapintoja, jotka tuovat saariston palvelut erilaisten palveluntarjoajien ja kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. “Olemme juuri saaneet kehitystiimin kasaan”, Tuomas Blom kertoo. Avoimen ohjelmistokehityksen työkaluilla rakentuu tietokanta, johon tuodaan tietoa eri lähteistä niin saariston paikoista, tapahtumista, säätiedoista kuin esimerkiksi meriteiden säännöistä. Ensimmäisiä dataa hyödyntäviä palveluja on tarkoitus saada käyttöön kesällä 2020. Rajapintoja on suunnitteilla esimerkiksi laivalippujen ostoon ja venepaikkojen tilapäiseen vuokraukseen. “Proof of concept -toteutus ahti.app on jo olemassa. Käykää vilkaisemassa ja laittakaa palautetta”, Blom toivoo.

Jätkäsaaressa kokeillaan älyliikennettä

Helsinki toimii jo testialustana monille älykkään liikkumisen palveluille. Moni kokeiluista tapahtuu Helsingin Jätkäsaaressa, jossa pyörivästä Jätkäsaari Mobility Labista kertoo Raimo Tengvall Forum Virium Helsingistä. Muutaman minuutin puheenvuoro paljastaa, että uusi kaupunginosa on täynnä hyödyntämistä odottavaa anturitietoa, sataman reaaliaikaisesta liikennetilanteesta aina ilmanlaadun mittaustietoon.

Jätkäsaaressa testataan esimerkiksi älysuojatietä. Se osaa hahmottaa tutkan ja kameroiden avulla, mitä suojatiellä tapahtuu ja varoittaa jalankulkijoita ja autoilijoita uhkaavista vaaratilanteista. Vaikka kokeilun päätavoite on liikenneturvallisuuden parantaminen, saattaa suojatiemerkkiin kätkettyjen anturien data olla hyödyllistä muillekin.

Aapo Rista Forum Virium Helsingistä mainostaa tulevaa 6Aika-kokeilua, jossa etsitään älykkäitä ratkaisuja alati kasvavan pakettiliikenteen tehostamiseen.
“Kaupunkilogistiikan kallein osa on viimeinen kilometri, ja kaikkein kallein osa siitä on ne viimeiset sata metriä, kun kuriiri etsii oikeaa ovea ja vastaanottajaa”, Rista kertoo. Juuri alkaneessa tarjouskilpailussa voi ehdottaa enintään 15 000 euron hintaista proof of concept -toteutusta ongelman ratkomiseen. “Voisiko olla rajapinta, josta saisi kaikki rakennuksen sisäänkäynnit koordinaatteineen”, Rista heittää idean kuulijoille.

Älykästä liikkumista avoimella datalla -tilaisuuden päättää tuttuun tapaan työpajaosio, jossa pohditaan liikennedatan avaamisen tapoja ja hyödyntämismahdollisuuksia. Työpajassa mietitään esimerkiksi, voisiko satelliittikuvia hyödyntää pysäköintipaikkojen etsimisessä. Tulevaisuudessa lähes reaaliaikainen satelliittidata saattaa opastaa vapaata parkkipaikkaa etsivää autoilijaa avaruudesta käsin.

Helsinki Loves Developers -tilaisuus Älykästä liikkumista avoimella datalla järjestettiin maanantaina 25.11.2019. Tilaisuuden esitykset:

• Smart mobility with open data: Tanja Lahti, Helsingin kaupunki / HRI
• Travelling in Helsinki now and in the future: Mikko Lehtonen, Helsingin kaupunki
• Traffic Data in Helsinki: Katja Moilanen, Helsingin kaupunki
• HSL open data: Sami Räsänen, HSL
• Traffic accident data in Helsinki: Jussi Yli-Seppälä, Helsingin kaupunki
• Helsinki Region Travel Time Matrix: Elias Willberg, Helsingin yliopisto
• Ahti – Ecosystem of seaside services in Helsinki: Tuomas Blom, Helsingin kaupunki
• Jätkäsaari Mobility Lab: Raimo Tengvall, Forum Virium Helsinki
• Logistiikan viimeinen 50 metriä: Aapo Rista, Forum Virium Helsinki
• Nopeusnäyttödatan analyysia kurssityönä: Lili Aunimo, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu