Kysyimme yrityksiltä vuonna 2016, mitä energiatietoa kaupungin tulisi tarjota avoimena datana. Haastateltavaksi valikoitui energia-alan start-upeja, pari isompaa sensoroinnin ja talotekniikan parissa toimivaa yritystä ja tutkimus- ja edunvalvontaorganisaatio (yht. n. 10 haastattelua/keskustelua). Haastattelujen tavoitteena oli selvittää, mikä energiatieto olisi hyödyllisintä ja mitä energiatietoa jo hyödynnetään.

Kaikenlainen energiatieto kiinnosti yrityksiä, mutta eniten hyödyntämismahdollisuuksia on yritysten mielestä energiankulutustiedossa: kaukolämpö, kiinteistösähkö, käyttäjäsähkö ja vesi. Kaupungin rakennuskannan energiankulutustietoa toivottiin avoimena datana kuukausitasoisena tai tarkempana datana. Mitä tarkempaa dataa, sitä tarkempia analyysejä pystytään tekemään esimerkiksi siitä, miten rakennus reagoi ulkolämpötilaan.

Yritysten kanssa keskusteluissa pääasialliseksi tiedon hyödyntämiskohteeksi nousivatkin juuri erilaiset aikasarjat ja niihin pohjautuva analyysityö. Energiankulutus- ja tuotantotieto olisi suunnittelijoille hyvää referenssi- ja käyttötietoa, joka auttaa mm. järjestelmien oikeassa mitoituksessa. Jos rakennuksista olisi energiankulutustiedon lisäksi saatavilla tietoa tehdyistä remonteista ja niissä sovelletuista ratkaisuista, pystyttäisiin yleisemmin keräämään tietoa energiatehokkuuskorjauksista ja niiden vaikutuksista. Energiatiedon lisäksi myös rakennusten remontti- ja peruskorjaustietoa peräänkuulutettiin. Yrityksiä kiinnosti niin menneet kuin tulevat korjaukset.

Osalla yrityksistä oli halu kehittää tai tarve validoida avoimen datan avulla laskennallisia malleja, jotka analysoivat rakennuskannan energiansäästöpotentiaalia. Teknologiayrityksissä ajateltiin kuukausi- ja tuntitasoisen tiedon auttavan potentiaalisten asiakkaiden tunnistamisessa.

Monen käyttötarkoituksen kohdalla mainittiin, että kulutustiedon ei tarvitse olla reaaliaikaista. Erilaisista aikosarjoista ja otannoista oltiin kiinnostuneita, esimerkiksi Helsingin koko rakennuskannan energian tuntikulutustiedoista rajatulta periodilta, tai vaikka kaupungin omistamien toimistokiinteistöjen kaukolämmön tuntikulutustiedoista keskivertopäivänä.

Osa yrityksistä myös korosti, ettei kulutustiedon aina tarvitse olla paikkatietoa. Riittää, että kulutustiedon ohella rakennuksista on tiedossa myös niiden perusominaisuudet. Tällöin rakennukset voi jakaa tarkempiin kategorioihin esimerkiksi rakennustyypin, rakennuksen iän ja kerrosalan mukaan. Nykyisin erilaisten rakennusten tyypillistä kulutustietoa on huonosti saatavilla.

Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä muita tietoaineistoja ne toivoisivat saavansa avoimena datana. Osa näistä toiveista on ehtinyt toteutua ja uusia tietoaineistoja on saatu HRI:hin, kuten päivitetty rakennusrekisteri ja Helsingin kaupungin 3D-kaupunkimalli. Lisäksi mainittiin sähköiset piirustukset suunnittelua tukemaan, energiakatselmusten yhteenvetoraportteja (investointipotentiaali), aurinkoenergian tuotantotiedot sekä tietoa rakennusten käyttöajoista ja käyttöasteesta. Suosituiksi jo paljon hyödynnetyiksi aineistoiksi nimettiin erilaiset kartta-aineistot ja Maanmittauslaitoksen pistepilvidata.

Esineiden internetin (Internet of Things, IoT) alalla ratkaisuja tarjoavan yrityksen mukaan valmistajakohtaiset siilot kapenevat ja laitteiden ja ohjelmistojen hyvä integrointi on lähellä. Yritykset hyödyntävät muiden tuottamaa tietoa ja myös rajapinnat niiden omiin ratkaisuihin on rakenteilla. Liiketoiminta perustuu siihen, että tietoa pystytään jakamaan tulevaisuudessa, ja tätä tavoitetta kohti ollaan alalla menossa. Tähän uskotaan myös HRI:ssä.

Teksti: Lilli Linkola