Helsingin seutu juhli 3.3.2018 ympäri maailmaa vietettyä Open Data Day -tapahtumaa esittelemällä avoimen datan kiinnostavimpia bisnescaseja ja data-avauksia. Esimerkiksi eri liikennemuodot kiinteähintaisiksi kuukausipaketeiksi yhdistävä Mobility as a Service -palvelu Whim aloitti maailmanvalloituksensa nimenomaan Helsingistä.

Helsinki Region Infosharen ja Open Knowledge Finlandin järjestämä Open Data Dayn Kick-off-tilaisuus kokosi aimo joukon Helsingin seudun avoimista tietovarannoista kiinnostuneita. HRI-palvelu käynnistyi jo seitsemän vuotta sitten, kun Helsingin seudun kaupungit halusivat saada omat datavarantonsa entistä laajempaan hyötykäyttöön. “Avoin data on raaka-ainetta uusille digitaalisille palveluille”, HRI:n projektipäällikkö Tanja Lahti toteaa.

Palvelussa on tänään 630 data-aineistoa, yli sata rajapintaa, ja HRI:n sovellusgalleriassa on esitelty kaikkiaan 200 datavarantoja hyödyntävää sovellusta. Yksi menestystarinoista on sokeita avustava Blindsquare-mobiilisovellus. “Se on käytössä jo yli 150 maassa”, kehuu Open Knowledge Finlandin toiminnanjohtaja Teemu Ropponen.

Uusia avoimen datan päälle rakennettuja menestystarinoita on tulossa vastakin. EU:n The European Startup Prize for Mobility -palkinnon saanut MaaS Globalin Whim-liikkumissovellus aloitti maailmanvalloituksensa Helsingistä. 14 miljoonan euron rahoituspotin kesällä 2017 kerännyt startup-yritys lanseerasi Helsingin seudulle maailman ensimmäisen MaaS (Mobility as a Service) -palvelun, joka tarjoaa kiinteähintaisia liikkumispaketteja. Laajin paketti sisältää niin julkisen liikenteen, taksien kuin vuokra-autojen rajattoman käytön. Whim-kännykkäsovellus kertoo, mikä on järkevin kulkumuoto määränpäähän, hoitaa taksin tilaukset, vuokra-auton varaukset ja matkalla tarvittavat liput suoraan puhelimeen.

“Oman auton kulut ovat yli 500 euroa kuukaudessa. Me haluamme tarjota vaihtoehdon auton omistamiselle”, MaaS Globalin yhteistyöpäällikkö Jonna Pöllänen kertoo. Palvelu hyödyntää yhtä pääkaupunkiseudun suosituimmista rajapintapalveluista, HSL:n reittioppaan APIa. HSL on avaamassa myös kertalippujen oston mahdollistavan rajapinnan kaikkien käyttöön.

Bisnesmielessä taatusti kiinnostava data-avaus on Helsingin uusi Energia- ja ilmastoatlas. Se on aarreaitta esimerkiksi energiatehokkuuden parannustoimia myyville yrityksille. Helsingin 3D-malliin integroitu data kertoo esimerkiksi jokaiseen Helsingin kattoon kohdistuvan aurinkoenergian määrän ja rakennusten laskennallisen energiankulutuksen. “Tämä on työkalu, joka auttaa meitä pääsemään ilmastotavoitteisiimme, tekemään Helsingistä hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä”, ympäristösuunnittelija Petteri Huuska kertoo.

Avoin data auttaa myös Helsingin markkinoinnissa. MyHelsinki.fi-palvelu tarjoilee matkailijoille tietoa ja paikallisten asukkaiden suosituksia Helsingin ravintoloista, nähtävyyksistä ja tapahtumista. MyHelsinki-palvelun tapahtuma- ja paikkatietoon pääsee vastaisuudessa käsiksi avoimien rajapintojen kautta, kertoo kaupungin markkinointiviestintäpäällikkö Tia Hallanoro. “Se on meille sisältömarkkinointia”, Hallanoro kertoo. Esimerkiksi kiinalaisten suosima WeChat-pikaviestipalvelu on rakentanut aasialaismatkailijoiden käyttöön Helsinki-sovelluksen, joka hyödyntää MyHelsinki-palvelun datasisältöä.

Yritystoimintaa tukevassa Datasta oivalluksia ja bisnestä -hankkeessa yrityksiä kannustettiin hyödyntämään data-analytiikkaa ja palvelumuotoilua uusien palveluiden luomisessa, kertoi hankkeen operatiivisesta johtamisesta vastannut Jyrki Koskinen. Hankkeen parhaat käytännöt on julkaistu työkalupakissa. Toiminta jatkuu kaikille avoimessa DOBit-verkostossa.

Helsingin uusi kaupunkistrategia linjaa tavoitteeksi tehdä Helsingistä maailman toimivin kaupunki. “Avoin data on yksi keskeisistä elementeistä, kun tästä tehdään todellisuutta”, HRI:n Tanja Lahti toteaa.

Tilaisuuden lopussa järjestettiin lyhyt työpaja, jossa pohdittiin haasteita, joita voisi ratkaista avoimella datalla sekä avoimen datan hyödyntämisessä tarvittavia tukitoimia. Työpajan tulokset:

1) Challenges to be solved or services to be improved with open data?

• enriching/submitting metadata by crowdsourcing -> more cultural heritage
• improving the experience of tourists by utilizing the archive data (e.g. from National Archive)
• data should be more accurate (more accurate location data needed)
• we see same kind of apps again and again
• gamifigation with archive open data etc. but critical mass needed!
• mobility apps are the most viable open data use cases
• timing, peak times of service use, behavioral data
• ”Missä Toven teokset näytillä” -app, data vielä uupuu!
• welfare renovation -> how to empower people take care of themselves (health)
• machine learning use analysing art -> adding metadata
• flunssa epidemia
• Tampere tautikartta
• kansalaisen älykaupunki, mikä kiinnostaa kaupunkilaisia

2) Which kind of support do you need to implement ideas (mentioned or other)?

• marketing the open data based use cases e.g. creating/sharing videos, do marketing more professional way
• power of simulation by gamification, visualisation
• cocreation in multi-talent teams
• could be created or completed within community?
• GDPR & secondary usage of data
• more brainstorming before hackathons
• civil servants would need to learn how to include geolocation data into open data
• getting anonymised data from quantified self services
• use cases
• data analysts involved in hackathons or projects otherwise
• hyödyntäjäyhteisö kertomaan, mitä dataa käytetään
• MyHelsinki <-> FNG
• support decision-makers to learn to think (what is open data?)
• prototyping is easy to do but data is missing often
• museoyhteisö