Tätä kirjoittaessa tuntuu jo itsestään selvältä, että Helsingin seudun liikenne tarjoaa palveluiden kehittäjille avointa dataa omien rajapintojensa kautta. Tietoa tarjotaan useasta lähteestä: joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn reitityksestä, linja- ja pysäkkiaikatauluista, liikennehäiriöistä ja jopa joidenkin ajoneuvojen reaaliaikaisesta sijainnista. Rajapintojen avaaminen julkiseen käyttöön on luonnollinen osa palveluiden kehityskaarta. Aluksi tarve on ollut siirtää tietoa omien, eri aikaan ja eri toimittajien toimesta rakennettujen palveluiden välillä. Pikkuhiljaa rajapintoja on avattu ja myös kehitetty avointa käyttöä varten.

Vielä parisen vuotta sitten HSL:n edeltävissä organisaatioissa, HKL:ssä ja YTV:ssä, rajapintoja oli jo kehitetty, mutta tieto rajapinnoista oli melko pienen piirin tiedossa. Yleinen tietoisuus avoimen datan merkityksestä oli vasta heräämässä. Rajapintoja avattiin yksittäisille kehittäjille vain silloin kun joku sitä älysi pyytää. Siitä on vähitellen edistytty aktiivisempaan tiedon tarjoamiseen.

Reittiopas on HSL:n tunnetuin palvelu ja sen rajapinnan avaaminen kuvaa hyvin yleistä kehityskaarta. Pelkästä rajapinnan olemassaolosta on aluksi siirrytty tilanteeseen, jossa rajapinnan dokumentaatio ja käyttöoikeuden hakuohjeet ovat yhdessä, helposti saavutettavissa paikassa, developer.reittiopas.fi. Nykyisin rajapinnan avaus tapahtuu jo automaattisesti. Automaattinen avaus madaltaa kynnystä ja Reittiopasta käyttävien kehittäjien määrä on kasvanut huomattavasti ominaisuuden käyttöönoton jälkeen. HSL:n dataa on käytetty ahkerasti sovelluskilpailujen yhteydessä. Apps4Finland -kilpailu ja datakatalogi data.suomi.fi ovat osaltaan piiskanneet HSL:ää parantamaan palvelua.

Avoimuus vaatii myös varautumista ongelmatilanteisiin. Reittioppaan rajapintaan on toteutettu kapasiteettirajoitus, joka estää että sovellukset eivät voi vahingossa tai tahallaan ylikuormittaa ja tukkia koko palvelua. Ainakin HSL:n tapauksessa avoimen datan tarjoaminen aiheuttaa väistämättä lisääntyvää työmäärää ja muita kustannuksia, mutta toisaalta se myös parantaa palveluiden saatavuutta eri kohderyhmille. Lisääntynyt rajapinnan käyttö vähentää myös tarvetta lisätä palvelinkapasiteettia Reittioppaan nettikäyttöliittymän ylläpitoon. Arviolta lähes joka kuudes haku Reittioppaaseen tehdään rajapinnan kautta ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Vaikka HSL on joiltakin osin melko pitkällä avoimen datan jakamisessa, työmaata riittää vielä. Datalähteitä tulee lisää ja olemassa olevien rajapintojen toimintaa parannetaan. Koko toiminnan voi nähdä myös osana jatkuvaa tuotekehitystä. Avoin toimintaympäristö synnyttää uusia ajatuksia ja sovelluksia, joita yksin toimimalla ei ole mahdollista tuottaa. Kehittäjät ovat tehneet useita joukkoliikennesovelluksia kaikille merkittäville puhelinalustoille ja verkkoon, joiden toteutuminen ilman nykyisen kaltaista toimintamallia olisi epätodennäköistä.

HSL on nyt siirtymässä seuraavaan kehitysvaiheeseen, jossa kehittäjäyhteisöä pyritään myös muullakin tavalla tukemaan. Suuri osa mobiilisovellusten kehittäjistä tekee palveluita harrastuspohjalta, on hyvä jos kehittäjä voi saada osan panostuksestaan takaisin sovellusten myynnillä. HSL ei rajoita sovellusten myyntiä tai peri maksua informaatiosta. Lähtökohtana on että joukkoliikenneinformaation jakelu mahdollisimman monen kanavan kautta edistää joukkoliikenteen käyttöä. Helmikuussa avattu sovelluskilpailu, HSL Mobiilikisa, on viimeisin kannustin kehittäjille. Rahapalkintojen lisäksi parhaille sovelluksille on luvassa myös medianäkyvyyttä. Kiinnostus kisaa kohtaan näyttääkin lupaavalta ja on mielenkiintoista nähdä kevään aikana millaisia uusia ideoita ja palveluita on syntymässä.

Avoimen datan ympärillä on muutenkin tapahtumassa paljon asioita. Odotukset Helsinki Region Infoshare -hanketta kohtaan ovat korkealla. Palvelu tulee varmasti helpottamaan myös HSL:n rajapintojen käyttöä ja löytymistä.

Teksti: Jari Honkonen