Adobe Muse – totta vai toiveajattelua?
Adoben Musen lähtökohtana on se tunnettu tosiasia, että visuaalisesti orientoituneita ihmisiä ei ole oikein koskaan kiinnostanut, mitä konepellin alla tapahtuu. He näkisivät mielellään ohjelmistot käyttöliittymältään niin kypsinä, että heidän kannaltaan työn olennaisin osa, eli visualisointi, synnyttää myös taustalla vaikuttavan teknisen koodin.
Asian ymmärtää paremmin, kun tietää, että millin sadasosan tarkat työkalut, joita designer on käyttänyt yli 20 vuotta printtimaailmassa, toimivat ilman riviäkään käyttäjän lisäämää koodia. Visualistin mielestä onkin käsittämätöntä, ettei hän voi monasti tehdä itse vaikkapa www-sivun layoutia juuri sellaiseksi kuin hän haluaa. Visualisteja on aina vaivannut ajatus siitä, miksi tarvitaan vielä erillistä koodausta ja silti ulkoasu jättää usein toivomisen varaa.
Moni allalla pitkään ollut visualisti muistaa vielä hyvin ajan, jolloin myös painopinnan tekninen valmistaminenkin muistutti nykyistä koodausvaihetta. Sittemmin tapahtui niin sanottu desktop publishing -vallankumous. Sen myötä saimme käyttöömme nykyiset graafiset käyttöliittymät grafiikan, kuvankäsittelyn ja julkaisujen layoutien tekemiseen eli taittoon.
Asian voi kiteyttää kysymällä yhden kysymyksen: Mikä on oikea tapa saada aikaan tekstilaatikko web-sivulle? Koodaamalla vai vetämällä kursori halutun alueen yli? Moni on varmasti vielä pitkään sitä mieltä, että www-sivuja ei voi tehdä ilman että osaa koodata ja tietyin osin asia onkin vielä näin. Kun www-sivu lähestyy sovellusta, ei vielä tänäkään päivänä ole muuta todellista vaihtoehtoa kuin kääntyä osaavan koodaajan puoleen.
Adobe Muse aikoo muuttaa ainakin osan tästä. Suurin osa asiakkaiden haluamista www-sivustoista kun on edelleenkin pääosin staattisia, niin silloin työkalun ei tarvitse olla ensisijaisesti koodilähtöinen. Muse ja myös Adoben Catalyst ja Edge tuovat mukaan vielä toiminnallisen kerroksen, jolloin päästään jo kauas pelkän staattisen sivun tuolle puolen.
Lyhyen kokeilun perusteella näyttää siltä, että Muse on ainakin osittain vielä raakile. Monet aiemmista web-editorien perusominaisuuksista puuttuvat siitä kokonaan. Myös www-sivujen ylläpito asiakkaan toimesta kaipaa vielä erillistä käyttöliittymää. Adobe tuntuu tiedostaneen jo nyt puutteet ja on luvannut selkeyttää muun muassa Musen tekemää koodia uusien HTML5-ominaisuuksien avulla sekä lisätä sementtisia ominaisuuksia ja niin edelleen. Keskustelu näyttää käyvän kuumana netissä siitä, onko Adobe täysin väärillä linjoilla. Etenkin kehittäjät tuntuvat olevan sitä mieltä, että tämän tyyppisistä työkaluista ei ole mihinkään. Vanhalle tutulle keskustelulle onkin ominaista se, että kehittäjät tuntuvat mielellään laittavan sanat myös designerien suuhun.