Mitä hyötyä visualisoinnista voisi olla?

Globaalin ja paikallisen päätöksenteon pitäisi perustua tietoon. Todellisuudessa tieto ei aina tavoita päättäjiä, koska se on hajallaan tuhansissa eri paikoissa ja muodoissa, joita edes alan asiantuntijoiden ei ole aina helppo koota yhteen. Paremmalle tiedon jäsentämiselle ja oivaltavalle esittämiselle on siis valtava tarve. Mitä nykyisenkaltainen teknologia voisi tuoda lisää tähän vanhaan ongelmaan? Onko kenties Excel-taulukko hyvä tapa hahmottaa kokonaisuutta, jos tietoa on valtavat määrät?

Tarvitsemme esimerkkejä

Mikä voisi olla parasta, mitä tiedon visualisoijat ja tilastotieteilijät voisivat toivoa? Mikä saisi miljoonat ihmiset paneutumaan ja ymmärtämään globaaleiden ilmiöiden kuvaamiseksi kerättyä jättimäistä numeerista dataa?

Miten voimme tarjota ymmärrettävän kuvan päätöksenteon taustaksi esimerkiksi koko maapalloa koskevasta terveydenhuollon kehityksestä? Miten voisimme hyödyntää suurta määrää tilastoja, joita on kerätty viimeisen sadan vuoden aikana? Ruotsalaisella Hans Roslingilla on ollut tähän vastaus jo pitkään. Roslingin tunnettuus ja hänen tekemiensä visuaalisten animaatioiden julkitulo eivät kuitenkaan olleet itsestäänselvyys. Emme todennäköisesti tietäisi kyseisestä tiedemiehestä mitään ilman amerikkalaista TED-konferenssia, jossa vuonna 2008 tapahtuneesta esiintymisestä tuli Roslingin lopullinen läpimurto.

”Let my dataset change your mindset”

Roslingin pitämä TED-luento muutti kaiken. Jos tämän hetken maailmasta pitäisi nimetä yksi tiedemies, joka on edistänyt tiedon ymmärrettäväksi tekemistä visuaalisin keinoin, niin hän olisi epäilemättä juuri Hans Rosling. Hänen tekemiensä visualisointien saama huomio hakee vertaistaan. Miljoonat ihmiset ovat katsoneet hänen tekemiään tiedon visualisointeja YouTubessa ja TED-esiintymisissä kuvatuissa videoissa.

Roslingin kehittämän Trendalyzer- ja Gapminder-ohjelmistojen ideana on esittää tilastollinen tieto niin, että katsoja hahmottaa valtavasta tietomassasta olennaisen animoidun aika-akselin suhteen.

Sittemmin myös Google on ostanut itselleen Gapminderin lisenssin ja tarjoaa sitä osana omaa Google Docs -tuotevalikoimaansa nimellä Motion Chart.

Miten Gapminder toimii?

Hyvään alkuun Gapminderin käytössä pääsee katsomalla Gapminder.org:in videot.

Seuraavaksi voi suunnata Gapminder Worldiin, jossa pääsee testaamaan työkalun nettiversioita laajan datasetin avulla. Loistava työkalu esim. opettajille tiedon visualisointiin liittyvissä asioissa.

Gapminder-ohjelmistosta löytyy myös desktop-versio, jonka ohjevideoilla on seikkaperäiset ohjeet työkalun käyttöön.

Mikäli haluat käyttää esimerkiksi Helsinki Region Infosharesta löytyvää dataa, se onnistuu parhaiten Googlen Motion Chart -ohjelmistolla jonka ohjeet löydät täältä. Huomioi, että raakadata pitää olla ohjelman ymmärtämässä muodossa.