Uudenmaan seudullinen työpaikkaprojektio 1980-2060

Työpaikkojen eli alueella työssäkäyvien määrä 1980-2017 ja projektio työpaikkojen määrän kehityksestä kunnittain/alueittain ja toimialaluokittain Uudenmaan alueilla 2018-2035. Helsingin seudun 14 kuntaa kunnittain, muu Uusimaa ja Riihimäen seutu seutukunnittain. Projektioista on kolme vaihtoehtoa: perus, nopea ja hidas. Projektiot on laatinut Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:sta.

Aikasarja-aineisto on muodostettu tietopohjaksi projektiomallille, jolla lasketaan arviot tulevista työpaikkamääristä. Aikasarja-aineisto on muodostettu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodesta 1987 alkaen. Vuoden 1980 tiedot perustuvat kyseisen vuoden väestölaskentaan ja vuoden 1985 tiedot väestö- ja asuntolaskentaan. Vuosien 1980, 1985, 1987 välissä olevat vuodet on estimoitu interpoloimalla (olettamalla vuosittain tasainen muutos). Tekohetkellä työssäkäyntitilaston tuoreinta vuotta seuraava vuosi on arvioitu työvoimatutkimuksen muutostietojen avulla. Toimialaluokitusten muutosten vaikutuksia on korjattu korjauskertoimilla, joiden avulla tiedot ennen vuotta 2008 on muutettu TOL-2008-luokitusta vastaavaksi. Toimialamuunnosten ja korjausten vuoksi aikasarja ei edusta virallista tilastoa.

Aikasarjadata on vuosilta 1980-2017 (2017 ennakkoarvio), projektiot vuosille 2018-2030. Laskenta ja aikasarjan päivitys tehty 12/2018.

Alueryhmät

Helsingin seutu kunnittain Pääkaupunkiseutu (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) Kuuma-seutu (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti) Muu Uusimaa Porvoon seutu (Askola, Myrskylä, Porvoo, Pukkila) Loviisan seutu (Lapinjärvi, Loviisa) Raaseporin seutu (Hanko, Inkoo, Raasepori) Lohjan seutu (Karkkila, Lohja, Siuntio) Riihimäen seutu (Hausjärvi, Loppi, Riihimäki)

Kohdejoukko ja rajaus

Työpaikkamäärän mittarina käytetään kaikkien alueella työssäkäyvien henkilöiden määrää riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön. Henkilön toimiala määräytyy hänen työpaikkansa toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman toimialan ammatistaan riippumatta. Työpaikan toimiala määritetään kullekin toimipaikalle ja itsenäiselle ammatinharjoittajalle Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaisesti.

Toimialajako

Mallissa sovelletaan työpaikkojen toimialojen jakoa kahdeksaan luokkaan, jotka on määritelty soveltaen TOL-2008 toimialaluokituksen 2-numerotasoa. Toimialojen on yhdistelty siten, että on saatu muodostettua yhdenmukaiset, vertailukelpoiset aikasarjat toimialaryhmittäin ja alueittain vuodesta 1980 alkaen. Vuosien kuluessa on toteutettu useita toimialaluokituksen muutoksia, ja toimialaryhmät on muodostettu siten, että vertailukelpoisuus on säilynyt kaikissa luokituksen muutoksissa.

Työpaikkakehityksen vaihtoehdot

Työpaikkaprojektioiden päivitys vuonna 2018 toteutettiin alkuperäisen (v. 2012) lähtökohdan mukaisesti siten, että maakunnan tasoisten toimialakohtaisten projektioiden perustaksi otettiin taloustieteellisten tutkimuslaitosten tuotetut toimialoittaiset työllisyysennusteet: - Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, 2015. Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2015–2030. VATT Tutkimukset 181. - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, 2018. Suhdannekatsaus. Suhdanne vuosikirja 2018:2. VATT:in tutkimuksessa tarkasteltiin työvoiman tarpeen kehitystä Suomen taloudessa vuosien 2015 ja 2030 välisenä aikana. Tutkimuksessa laadittiin Suomen taloudesta tulevaisuusskenaarioita, joiden perusteella laskettiin vaihtoehtoisia kehitysuria talouden eri muuttujista VTT:n laskennallisilla yleisen tasapainon malleilla. Uudenmaan työpaikkaprojektioissa sovellettiin ”ennakoinnin politiikkaura” -vaihtoehdon mukaisia valtakunnallisia tuloksia työllisten määrän vuosikasvusta 28 toimialaryhmässä vuodesta 2017 vuoteen 2030. VATT:n tuloksista tehtiin kullekin Uudenmaan työpaikkaprojektiomallin toimialaryhmälle koko maakunnan toimialoittaista työpaikkakasvua kuvaavat kasvuparametrit vuodesta 2017 vuoteen 2030. Kunkin toimialan oletetaan Uudellamaalla kasvavan samaa tahtia (%/v.) kuin VATT:n valtakunnallisessa ennusteessa. VATT:n ennusteen perusteella on tehty Uudenmaan työpaikkakehityksen NOPEA VAIHTOEHTO. ETLA:n ennusteessa arvioitiin valtakunnallisella tasolla työpaikkojen muutos vuodesta 2017 vuoteen 2020 käyttäen pienin poikkeuksin samoja toimialaryhmiä kuin Uudenmaan projektiomallissa. ETLA:n toimialoittaiset muutosennusteet on muunnettu suhteellisiksi vuosikasvuiksi (%/v.) ja niitä on sovellettu projektiomallissa vuoteen 2030 asti. ETLA:n ennusteen pohjalta on tehty Uudenmaan työpaikkakehityksen PERUSVAIHTOEHTO. Lisäksi on laadittu Uudenmaan työpaikkakehityksen HIDAS VAIHTOEHTO, joka on tehty mekaanisesti perusvaihtoehdosta alentamalla jokaisen toimialaryhmän vuosikasvua 0,5 %-yksiköllä. Hidas vaihtoehto on hypoteettinen vaihtoehto, joka on esitetty vertailun vuoksi havainnollistamaan kasvun merkittävän hidastumisen vaikutusta maakunnan ja sen seutujen ja kuntien aluekehitykseen.