Pääkaupunkiseudun

palvelukartta


Teksti Petja Partanen

Sosiaaliviraston johdon työkaluksi suunnitellusta tietokannasta tulikin avodataa kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Tietoa pääkaupunkiseudun kuntien 10 000 palvelupisteestä voi hyödyntää vapaasti.

Johdon tietokannasta tulikin kuntalaisten avodataa

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto halusi vuonna 2007 koota tiedot kaikista toimipisteistään yhteen tietokantaan - johdon raportoinnin sujuvuutta silmälläpitäen.

Toimipisterekisterin suurin haaste oli saada ajantasaiset tiedot tietokantaan. Projektipäälliköksi nimetty Mirjam Heikkinen keksi, että tuloksia pitää pystyä demonstroimaan heti. Yhteistyökumppanien SITO:n ja Affecton kanssa rakennettiin karttapalvelu, joka näytti tietokantaan viedyt tiedot heti kartalla.

“Kun menin seuraavaan virastoon, näytin että nämä palvelut näkyvät jo kartalla, mutta teidän palvelut näyttävät vielä puuttuvan.”

Pian projekti päätettiin laajentaa kaikki Helsingin kaupungin palvelut sisältäväksi. Kesällä 2011 palveluun olivat tulleet mukaan Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Tekijät keksivät myös, että palvelukartta voisi palvella kaupungin johdon lisäksi myös kuntalaisia netissä.

Verkkopalvelun innostamina Aalto-yliopiston linkitetyn datan tutkijat kiinnostuivat hyvin luokitellusta kuntapalveludatasta, ja pyysivät sitä käyttöönsä. Samaan aikaan Helsinki Region Infoshare -hanketta käynnistettiin, ja kaupungin tietohallinto oli innostunut kokeilemaan datan avaamista. Ensimmäinen avoin rajapinta tietoon syntyi lähes talkoilla, VTT ja Affecto rakensivat, Aalto testasi.

“Kukaan ei tiennyt olisiko joku kiinnostunut ja käyttäisikö joku sitä.”

Yllättävän moni käyttää: maaliskuussa 2012 REST-rajapinnan kautta tehtiin yli 300 000 hakua toimipisterekisteristä.

Käyttäjien lisäksi myös tiedon tuottajan pitää hyötyä datan avaamisesta. Heikkiselle suurin hyöty on ollut lisääntynyt palaute. Virheet löydetään nopeasti, ja tietokannan laatu paranee.

Palvelukartan REST-rajapinta

Pääkaupunkiseudun toimipisterekisterissä on tiedot kaikista pääkaupunkiseudun 10 000 julkisesta palvelusta, puistojen patsaista pullonkeräyspisteisiin, verovirastoista koirapuistoihin. Rajapinnan kautta kuka tahansa voi käyttää pääkaupunkiseudun aina ajantasaisen toimipisterekisterin tietoja omissa verkkosovelluksissa.

http://www.hel.fi/palvelukarttaws/rest/

Näin data avattiin

2007 Kaupungin suurin palveluntuottaja Helsingin sosiaalivirasto haluaa kaikki toimipisteensä yhteiseen tietovarastoon.

2008 Kaupungin keskushallinto kiinnostuu projektista.

2009 tammikuu Tietovarasto on valmis, sosiaaliviraston palvelut saadaan www-kartalle. Projektipäällikkö Mirjam Heikkinen pestataan laajentamaan hanke kaikki kaupungin toiminnot kattavaksi.

2010 maaliskuu Heikkinen käy puhumassa palvelukartasta pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajille, hanke laajenee koko

pääkaupunkiseudulle. Aalto-yliopiston semanttisen webin tutkijat pyytävät avointa rajapintaa tietokannan tietoihin.

2011 kesäkuu Tutkijoiden pyyntöön vastataan, palvelukartan REST-rajapinta julkaistaan.

2012 maaliskuu REST-rajapinnasta 2-versio julki. Tietokantaan tehdään avoimen rajapinnan kautta

kuukausittain 300 000 hakua, saman verran kuin kaupungin oman www-palvelukartan välityksellä.

 


Teoksen tekstit on lisensoitu HRI-nimeä -lisenssillä. Teoksen uudelleenkäytön yhteydessä pitää mainita sekä tekstin kirjoittaja (Petja Partanen tai Terhi Upola) että rahoittaja (Helsinki Region Infoshare -palvelu). 

Datan avaaja

mirjamHeikkinen.jpg

Mirjam Heikkinen
Projektipäällikkö, Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus, Tietotekniikkaosasto, Kehitysyksikkö
Toteuttaja Affecto Finland Oy

Rajapinnan julkaisu

9.6.2011

Kustannukset

“REST-rajapinnan avaaminen 20 000 euroa, koko toimipisterekisterin tietojärjestelmä noin 2 miljoonaa euroa. “

Vinkit perässä tuleville

1. “Vaikka tieto ei olisikaan täydellistä, joku sitä varmasti kaipaa.”

2. “Helsinki Region Infosharen asiantuntijat neuvovat käytännön asioissa.”

3. “Älä yritä tehdä kaikkea kerralla. Excel-tiedostoilla pääsee hyvin alkuun. “

Suosikkipalvelu, joka hyödyntää avointa dataa?

Verokuitti. Vielä kun siihen saisi kunnan rahavirrat.”

Miksi datan avaaminen on tärkeää?

Ei kaupunki pysty toteuttamaan sellaisia ideoita, joita nuorilla sovelluskehittäjillä on. ”

puhelin-H%c3%a4t%c3%a4opas.psd

Missä dataa käytetään?

Hätäopas

Mobiilisovellus, jolla voi etsiä lähimmän lääkärin/terveysaseman, apteekin tai julkisen vessan. Se paikantaa käyttäjän (tai vaihtoehtoisesti voi syöttää osoitteen), ja näyttää tämän jälkeen kartalla lähimmät palvelupisteet sekä niiden yhteystiedot.

http://demo.seco.tkk.fi/hataopas/

BlindSquare

Palkittu lisätyn todellisuuden sovellus auttaa näkövammaisia suunnistamaan kaupunkiympäristössä ääniopastuksen avulla. Pääkaupunkiseudulla liikkuessa BlindSquare hyödyntää myös palvelukartan tietokantaa.

http://blindsquare.com/