Datavarannot avoimiksi

Teksti Terhi Upola

Sivistystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen uskoo, että kaupungin tietovarantojen avaaminen sekä tulevaisuuden kirjastolaitos luovat molemmat uudenlaista yhteisöllistä tekemisen kulttuuria.

“Suuri ajatuksellinen loikka. Sellainen tarvitaan, jotta kaupungin valtavat tietovarannot saadaan avoimeksi kansalaisten, palvelukehittäjien ja toimittajien saataville”, sanoo sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

“Meillä on vanha, vahva perinne siitä, että kaikki tietolähteet ovat suljettuja. Nyt pitäisi ajatella, että lähtökohtaisesti kaikki on julkista, ellei ole syytä esimerkiksi henkilötietojen takia pitää sitä salaisena”, Viljanen sanoo.

Tämä edellyttää sitä, että kaupungin hallinnossa opitaan ymmärtämään mitä avoin data on ja millaisia mahdollisuuksia siinä piilee.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta on jo avoimessa käytössä. Tietokantaa on käytetty mobiilisovelluksen eli Helmet-taskukirjaston koodaamiseen. Vaikka kirjasto on toteuttanut ja tilannut sovelluksen itse, sen tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman tietokannan avaamista. Palvelu julkaistiin lokakuussa 2012 ja sillä on nyt noin 8000 käyttäjää.

Viljasen mukaan datan avaaminen synnyttää parhaimmillaan uutta, yhteisöllistä tekemisen kulttuuria. Sama visio on tulevaisuuden kirjastolaitoksella. Pääkaupunkiseudun uuden kirjastokulttuurin veturi on uusi keskustakirjasto, jonka on määrä valmistua 2018.

Viljasen visioissa kirjaston rooli muuttuu kirjojen lainauspaikasta kaupunkikulttuurin keskukseksi ja kaupunkilaisten omaksi taloksi, jossa osallistutaan ja luodaan itse. Piipahtamisen sijaan kirjastoissa voi viettää aikaa, tehdä työtä ja osallistua tapahtumiin: lukupiireihin, lasteniltoihin tai väittelyihin.

Jos kirjastoissa voi nyt lainata musiikkia tai elokuvia, tulevaisuuden kirjastossa niitä voi tehdä myös itse.

“Toivon, että kirjasto olisi yhä enemmän sellainen paikka, jossa käyminen antaa enemmän kuin ihminen odotti sinne mennessään. Että hän löytää jonkun oman uuden ajatuksen ja voi käyttää luovuuttaan”, Viljanen visioi.

Joissain kirjastoissa voi jo nyt järjestää omia tapahtumia ilmaiseksi, mutta tulevaisuudessa se on yhä yleisempi kirjaston toimintamuoto. Esimerkiksi Helsingin keskustan Kirjasto 10:ssä järjestetään vuosittain 200 tapahtumaa, joista 180 on kansalaisten itsensä järjestämiä. Kenties kirjastossa voisi järjestää myös avoimen datan käyttöön liittyviä koulutuksia.

Viljasen mukaan kirjaston henkilökunta voi myös auttaa kansalaisia löytämään avoimen tiedon lähteitä.

Henkilökunnan neuvontapalvelujen merkitys on kasvamassa siksikin, että yhä useampi tarvitsee apua tietokoneiden ja vaikkapa sosiaalisen median kanssa.

“Esimerkiksi vanhukset saattavat ostaa läppärin ja tulla sen kanssa kirjastoon kysymään, että miten tämä asennetaan. Ja apua on myös tarjolla”, Viljanen sanoo.

Twiittaa

• •