Teksti Petja Partanen
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yli kolmen miljoonan teoksen tiedot sisältävästä avoimen datan rajapinnasta toivotaan syntyvän uusia mobiilipalveluja – ja vauhtia kirjastojen it-järjestelmien kehitykseen.
Kirjastolaitos on pitkään ollut edelläkävijä tietotekniikan hyödyntämisessä, mutta suljetut tietojärjestelmät pitävät tiedot piilossa esimerkiksi hakukone Googlen käyttäjiltä. Tästä suivaantuneena labs.kirjastot.fi -projektin vetäjä Antti Pakarinen ehdotti jo vuonna 2008 kirjastodatan avaamista, jotta avointa lähdekoodia hyödyntävät pienet kehittäjäpajat voisivat haastaa suuret kirjastojärjestelmien toimittajat.
Vuonna 2009 asiasta innostunut Opetusministeriö myönsikin 120 000 euroa hankkeelle.
Nyt Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmatiedot on avattu ensimmäisenä suurena eurooppalaisena julkisena kirjastona. Omana koodaustyönä on syntynyt esimerkiksi iPhone-sovellus kokoelmien selaamiseen, hakkerivoimin taas vastaava Android-sovellus viivakoodihakuineen.
Pakarinen kertoo, että odotukset tiedon avaamisen suhteen olivat korkeammalla: sovelluksia olisi saanut syntyä enemmänkin. Alkuperäinen toive pienistä ja ketteristä kehittäjistä nykyisten järjestelmätoimittajien rinnalle tuntuu jälkikäteen vähän ylimitoitetulta. Esimerkiksi julkiset hankintasäännöt jarruttavat järjestelmien hankintaa pieniltä koodipajoilta.
Valoa on kuitenkin näkyvissä. Vuoden 2011 data-avaus vaati melkoisesti koodaustyötä, sillä kirjastojärjestelmän nykyversio ei tarjoa työkaluja datan avaamiseen. Tietojärjestelmän tulevassa versiossa pitäisi olla jo avoimet rajapinnat vakiona. Ilonaihe on myös uusi kansallinen digitaalinen kirjasto, joka on päätetty toteuttaa open source-työkaluilla.
“Kyllä se maailma muuttuu paremmaksi, pikkuhiljaa.”
Kirjastojen API-rajapinta
HelMet ohjelmointirajapinnan kautta kuka tahansa voi kysellä ja käyttää pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmatietoja. Hakutulokset näytetään valinnan mukaan JSON- tai kirjastomaailman käyttämässä MarcXML-formaatissa.
http://data.kirjastot.fi/
Toteuttaja: Kisko Labs
•
Teoksen tekstit on lisensoitu HRI-nimeä -lisenssillä. Teoksen uudelleenkäytön yhteydessä pitää mainita sekä tekstin kirjoittaja (Petja Partanen tai Terhi Upola) että rahoittaja (Helsinki Region Infoshare -palvelu).
Näin data avattiin
2008 Helsingin kaupunginkirjaston suunnittelija Antti Pakarinen tuskastuu kankeisiin tietojärjestelmiin ja ehdottaa kirjastodatan avaamista avointa lähdekoodia hyödyntävien kehittäjien käyttöön.
Kevät 2009 Labs.kirjastot.fi -projekti käynnistyy opetusministeriön rahoituksella. Hankkeessa rakennetaan uusien kirjastopalveluiden prototyyppejä ketterin menetelmin.
Kesäkuu 2010 Ensimmäinen data-avaus, 680 000 teoksen kuvailutiedot kenen tahansa saataville raakadatana.“Tästä oli puhuttu paljon, mutta olimme ensimmäinen eurooppalainen iso yleinen kirjasto, joka avasi datansa.”
Lokakuu 2010 Kokoelmatietoa hyödyntävä Helmet -viivakoodinlukija palkitaan Apps4Finland-kilpailussa. “Se oli meille tosi tärkeä juttu, osoitti mitä datan avaamisella voi saada aikaan.”
Kesäkuu 2011 API-rajapinta kirjastodataan avautuu.
Syyskuu 2011 Varsinais-Suomen kirjastot avaavat nekin kokoelmatietonsa data.kirjastot.fi -sivuilla.
Tammikuu 2012 Antti Pakarinen törmää tuttuun dataan keskellä Helsinkiä. Ulkomainospylväässä visualisoidaan suosikkikirjailijoiden teosten lainausmäärien kehitystä.
Datan avaajat
Antti Pakarinen ja Timo Tuominen
Suunnittelijat, Labs.kirjastot.fi -hanke. Kirjastot.fi on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama yleisten kirjastojen yhteinen verkkopalvelu.
Kustannukset
“Rajapinnan rakentaminen maksoi noin 15 000 euroa.”
Vinkit perässä tuleville
1. “Julkaiskaa vaan, ei tiedon tarvitse olla täydellistä. Meilläkin on 670 000 tietuetta. Jos kymmenissä on kirjoitusvirheitä, niin who cares.”
2. “Avattavan datan ei välttämättä tarvitse olla tarpeellista. Se voi olla myös jotain joka tekee kaupungin hauskemmaksi. “
Miksi datan avaaminen on tärkeää?
“Se voi tuoda vauhtia julkisten it-järjestelmien kehitykseen.”
Missä dataa käytetään?
HelMet Viivakoodinlukija
Android-sovellus, jonka viivakoodinlukijalla selvität nopeasti kirjan viivakoodista lähimmän kirjaston, josta kirja on lainattavissa.
HelMet-taskukirjasto
HelMet-kirjaston mobiilipalvelu iPhonelle ja Android-puhelimille. Sillä voi uusia lainat, varata aineistoa ja etsiä teoksia kirjaston kokoelmasta. Lainaa kaverilta -toiminnon avulla kirjoja ja levyjä voi lainata suoraan kaverilta, käymättä kirjastossa.