Helsinki on tulvillaan tapahtumia ja palvelutarjontaa. Mistä löydän ne kiinnostavimmat konsertit, teatteriesitykset ja muut kulttuuririennot? Millainen on matkailijan Helsinki? Minne mennä, kun nälkä yllättää? Mitä museo tai kirjasto tarjoaa minulle?

Torstaina 17.9.2015 Hel<3Dev Avoimessa konttorissa oli aiheena kulttuuri ja vapaa-aika. Tilaisuudessa oli esillä niin Helsingin kaupungin kuin myös muidenkin tahojen tuottamia, Helsinkiä koskevia kulttuuri- ja matkailuaiheisia datoja.

Helsingin kaupunginorkesterin konserttitietokanta

Sibeliuksen ensimmäisen sinfonian sävelten saattelemana sukelsimme heti historian syvyyksiin, kun projektipäällikkö Tapio Piirainen esitteli Helsingin kaupunginorkesterin konserttitietokantaa. Tietokantaan on tallennettu kaikki HKO:n konsertit sen perustamisesta, vuodesta 1882 alkaen. Kannassa on tällä hetkellä noin 48 000 esitettyä teosta: tietoa sävellyksestä, esitysajankohdasta ja -paikasta sekä esittäjistä. Jo avattuun dataan on suunnitteilla lisätä seuraavassa päivityksessä myös teosten kestot.

HKO:n konserttitietokanta on globaalistikin melko harvinainen – monet orkesterit eivät edes kerää konserttitietojaan sähköiseen muotoon saati julkaise niitä. HKO suunnittelee konserttinsa suoraan järjestelmään; tällä hetkellä työn alla on vuoden 2018 ohjelmisto. Lisäksi kannassa olevia historiatietoja täydennetään ja korjataan.

Pari vuotta sitten avatusta konserttitietokannasta on meidän tietoomme tullut jokunen visualisointi. Monet, niin opiskelijat, toimittajat kuin ammattimuusikotkin, käyttävät tiedonhakuun pelkästään avattua Excel-tiedostoa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista päästä yhdistelemään aineistoon tietoa myös muista lähteistä: YouTubesta, Teoston tietokannasta, sanomalehtien arkistoista, laulumusiikin osalta Sibelius-Akatemian laulusuomennostietokannasta …

Tapahtumarajapinta (Linked Events)

Muun muassa HKO:n tuleva ohjelmisto löytyy vastaisuudessa Helsingin kaupungin tapahtumarajapinnasta (Linked Events). Linked Eventsin ideana on kerätä kaikki kaupungin ylläpitämät tapahtumatiedot yhteen tietokantaan.

Mielenkiintoisena lisänä Linked Eventsiin lisättyjä tapahtumia ei poisteta, vaan tietokantaan kertyy tietoa myös menneistä tapahtumista. Nyt saatavilla on dataa vuoden 2014 alkupuolelta alkaen, mutta periaatteessa kantaan voisi tallentaa myös vaikkapa koko HKO:n konserttihistorian.

Tapahtumarajapintaa käyttää jo muutama verkkosivusto, kuten stadissa.fi ja messis.fi. Rajapintaa esitellyt ohjelmistosuunnittelija Aapo Rista Forum Virum Helsingistä haaveilee mobiilisovelluksesta, joka hakisi käyttäjän sijainnin perusteella lähistöllä olevat tapahtumat.

Teoston elävän musiikin tietokanta

Hieman toisenlaisen näkymän konsertteihin ja tapahtumiin saa Teoston (Suomalaisten säveltäjien ja musiikintekijöiden edunvalvontajärjestö) vastikään avaamasta rajapinnasta elävän musiikin tapahtumiin. Toistaiseksi rajanpinnasta löytyvät kaikki vuoden 2014 livekeikat; sen vanhempaa tietoa ei vastaavalla tarkkuudella ole olemassa. Jatkossa tavoitteena on tehdä rajapinnasta reaaliaikainen.

Tietokannassa ovat kaikki Teostolle ilmoitetut, Suomessa vuonna 2014 järjestetyt keikat festareista ja konserteista pienempiin tilaisuuksiin: esitysten ajankohdat ja paikkatiedot, esiintyjät, esitetyt biisit sekä biisien tekijätiedot. Datan käytössä on huomioitava, että sen käyttöehdot eivät täytä avoimen datan kriteerejä. Esimerkiksi datan kaupallisesta käytöstä on sovittava erikseen Teoston kanssa.

Tietokantaa esitellyt tutkija Turo Pekari toivoo, että avaus innostaisi kehittäjiä rikastamaan elävän musiikin dataa esimerkiksi liittämällä siihen muita paikkatietoaineistoja tai yhdistämällä musiikkiin liittyvää metadataa kappalekohtaiseen tietoon.

Kaupunginkirjaston avoimet aineistot

HKO:n konserttitietokantaakin varhaisemmille ajoille menevää tietoa helsinkiläisten kulttuurinjanosta kuvaavat Helsingin kaupunginkirjaston avaamat tilastot. Pisin lainaustilasto ulottuu vuoteen 1860. Helsingin kaupunginkirjasto on avannut yli 20 sen toimintaa kuvaavaa tilastoa aineistohankinnoista ja lainoista kirjastoissa järjestettäviin tapahtumiin ja kirjastokäynteihin. Avoimena on myös rajapinta Helmet-kirjastojen aineistoluetteloon.

Kiinnostavaa my dataa olisi henkilön oma lainaushistoria. Tämä tieto ei tallennu järjestelmään automaattisesti, mutta halutessaan toiminnon voi ottaa käyttöön. Kirjaston henkilökunnalla ei ole pääsyä dataan, mutta sen sijaan teokseen jää laskuritieto sen lainausmääristä. Kirjaston aineistoja esitelleen erikoissuunnittelija Jouni Juntumaan suunnitelmissa on avata seuraavaksi lista lainatuimmista ja varatuimmista kirjoista. Yleisö toivoi myös listausta kirjaston kaikista kirjoista – tai kirjoista, joita ei lainata. Myös reaaliaikainen listaus lainatuimmista teoksista kiinnostaisi.

Kirjasto itse tekee tilastojensa pohjalta esimerkiksi alueellisia analyyseja, jotta teosten kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Eri kaupunginosissa lainataan hieman erilaisia kirjoja. Lainatuimpien teosten listaukset olisi mahdollista saada myös kirjastokohtaisesti. Alueellisen tarkastelun lisäksi pohdimme, miten esimerkiksi sää tai vuodenaika vaikuttaa niin lainojen määriin kuin myös lainattujen teosten aiheisiin.

Avoin GLAM -verkosto

Avoin GLAM -verkosto tukee ja edistää Suomessa kulttuuriperintöorganisaatioiden datojen avaamista ja hyödyntämistä. Kulttuuriperintöorganisaatioilla (gallerioilla, kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla) on tekstimuotoisen datan lisäksi myös paljon kuvia, karttoja, videoita ja audiotallenteita.

Koordinaattori Laura Sillanpää kertoi lyhyesti joistain suomalaisista datalähteistä, kuten Kansallisgallerian kokoelmadatasta, Kansalliskirjaston sanomalehtikirjastosta, Svenska litteratursällskapet i Finlandin kuvakokoelmasta ja Yle Arkiston äänitehostearkistosta. Aineistojen pohjalta saisi tehtyä vaikkapa sovelluksia museokävijöille, erilaisia opetusvälineitä, pelejä ja visualisointeja.

Helsingin elintarvikehuoneistot

Nälän iskiessä apua löytyy Helsingin elintarvikehuoneistot -datasta. Aineistosta löytyy kaikki elintarvikkeita Helsingissä myyvät tahot kadunkulman nakkikojusta supermarketteihin. Ympäristökeskuksen ylläpitämä data on elintarvike- ja terveystarkastajien päivittäisessä käytössä viranomaistoimintaa, kuten valvontaa ja laskutusta, varten.

Nyt auki olevassa aineistossa ei ole mukana lopetettuja kohteita. Vanhatkin kohteet ovat kuitenkin tallessa, aikasarja ulottuu jopa 1960-luvulle saakka. Näitä tietoja avaamalla saisi tarjottua jälleen yhden mielenkiintoisen palasen Helsingin historiaa.

Aineistoa ylläpitävän Sirpa Siilinin mielestä dataa olisi mielenkiintoista rikastaa esimerkiksi Eviran Oiva-tarkastusten tiedoilla. Erilaiset mobiilisovellukset lähimmän pubin tai ruokakaupan löytämiseksi voisivat palvella niin matkailijoita kuin helsinkiläisiäkin.

Millainen sinun kulttuuri-Helsinkisi on? Mihin paikkoihin haluaisit johdattaa matkailijan? Miten haluaisit löytää sinua kiinnostavat tapahtumat? Nappaa jokin idea tästä kirjoituksesta tai ideoi täysin oma sovelluksesi ja osallistu sillä avoimen datan haastekilpailuihin!