Arend Oudmanin datanavausidea eteni Helsingin kiinteistövirastossa vauhdilla toteutukseen. Nyt kaikki helsinkiläiset voivat tutustua kotikatunsa historiaan lintuperspektiivistä. Digitoidut ilmakuvat nousivat nopeasti HRI-palvelun ladatuimmaksi aineistoksi.

Projektipäällikkö Arend Oudmanin toimistopöytä Helsingin kiinteistövirastossa on peitetty eri puolelta kaupunkia otetuilla ilmakuvilla. Hän kehottaa kurkistamaan paperille painettua stereoilmakuvaa lasien läpi. Korkeimmat rakennukset kurottavat Helsingin keskustan stereokuvassa lähelle katsojaa kuin uusissa 3D-leffoissa. Mustavalkoisen lintuperspektiivin maisema taas on vuosikymmenten takaa.

Aiemmassa työpaikassaan Blom Kartta Oy:ssä Arend Oudman oli nähnyt omin silmin historiallisten ilmakuvien paljouden. Arkistoidut filmirullat sisälsivät tuhansia kuvia kaupungista eri vuosikymmeniltä. ”Yksittäinen ilmakuvaruutu kattaa kerrallaan vain muutaman neliökilometrin kaupungista”, Oudman kertoo.

Kun Oudman aloitti vuonna 2012 työnsä Helsingin kiinteistöviraston geoteknisellä osastolla, suunnitelma oli selvä. ”Minulla oli tähtäimessä koko kaupungin kattavat ilmakuvat, avoimena datana kaikkien halukkaiden käyttöön.”

Arend Oudman on kahdessa vuodessa saanut suururakan hyvään vauhtiin. Yksittäiset, muutaman neliökilometrin kattavat karttaruudut on digitoitu arkistoiduilta filmirullilta koko kaupungin kattaviksi digikuviksi. Noin 500 megatavun tiedostoja voi ladata kuka tahansa ja tutkia kotikulmiaan lintuperspektiivistä jopa ajalta ennen syntymäänsä.

HRI:n ladatuimmat

Oudmanin vetämässä projektissa syntyneet digitoidut ilmakuvat ovat vuodessa nousseet HRI-palvelun ladatuimmiksi aineistoiksi. Suosituin on Helsingin ortoilmakuva vuodelta 1943, sitä seuraavat suosiossa vuodet 1964, 1976 ja 1988. Vuosien 1932 ja 1950 aineistot julkaistiin juuri.

Jättimäisen ilmakuvan luominen yksittäisistä filmiruuduista ei ole yksinkertainen tehtävä. ”Halusimme yhdistää yksittäisten stereoilmakuvien ruudut yhdeksi ortokuvaksi, josta voi mitata etäisyyksiä kuin tavalliselta kartalta.”

Ortokuvassa kameran linssin, maaston korkeusvaihteluiden ja lentokoneen kaartelun aiheuttamat perspektiivivirheet on korjattu digitaalisesti. Sitä voi käyttää kuten karttaa: etäisyydet ja pinta-alat pitävät yhtä todellisuuden kanssa.

Ennen ilmakuvia käytettiin juuri kartanteon lähtökohtana. Karttojen piirtäminen oli puhdasta käsityötä. Digitaalitekniikasta huolimatta ortokuvien valmistaminen on edelleen varsin vaativaa. Työstä ovat vastanneet Blom Kartan asiantuntijat, Oudmanin vanhat työkaverit.

Hyötyä ammattilaisille ja kadunmiehelle

Karttaa vastaavia ortoilmakuvia hyödynnetään esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. ”On tärkeää ymmärtää oman ympäristönsä historia, että voi tehdä päätöksiä tulevaisuudesta”, Oudman pohtii.

Hän kaivaa pöydältään esimerkkikuvat rakenteilla olevasta Helsingin Kalasataman alueesta. Historiallisen ja tuoreen ilmakuvan vertailu kertoo, että suuri osa alueesta on entistä merenpohjaa. Tämä kiinnostaa rakentajia, sillä täyttömaalle rakentaminen on vaativampaa kuin kantavalle maaperälle. Myös vanhojen teollisuuslaitosten sijainti kiinnostaa kustannussyistä. ”Siellä maaperä on mahdollisesti pilaantunutta.”

Avoimena datana julkaistuista kuvista on paljon iloa myös tavallisille kaupunkilaisille. Karttaharrastajat ovat koodanneet kartoista omia sovelluksia, joita esimerkiksi Iltasanomat on julkaissut verkkosivuillaan. ”Monet haluavat nähdä oman kotinsa vuosikymmenten takaa.”

Myös pitkään Helsingissä asunut Oudman tutkii ilmakuvia innolla. ”Kaupunki on muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa paljon. Ilmakuvat auttavat muistamaan, millainen Helsinki oli aikaisemmin.”

Tärkeä osa Oudmanin ilmakuvien digitoinnin projektisuunnitelmaa oli materiaalin julkaiseminen avoimena datana kaikkien käyttöön. Kiinteistöviraston kanta oli, että totta kai, onhan aineistot tuotettu yhteisin verovaroin. Samoin asiaan suhtautui myös esimerkiksi Suomen puolustusvoimat, jonka omaisuutta olivat vasta julkaistut kuvat vuosilta 1932 ja 1950. ”Pyysin heiltä kaikkea mahdollista ilmakuvamateriaalia koko kaupungista.”

Materiaali ei maksanut mitään, ja julkaisulupa heltisi helposti. Näin vuosikymmeniä arkistokaapissa maannut filmimateriaali sai uuden elämän. Myös Espoo ja Vantaa ovat kiinnostuneet omista historiallisista ilmakuvistaan. Seuraaviin data-avauksiin pyritään saamaan mukaan koko pääkaupunkiseutu.

Näin historialliset ilmakuvat avattiin kaikkien käyttöön

Heinäkuu 2012 Blom Kartta Oy:ssä työskennellyt Arend Oudman vierailee Helsingin kiinteistövirastossa esittelemässä yrityksen hallussa olevia historiallisia ilmakuva-aineistoja. Kuvamateriaali kiinnosti Helsingin kaupunkia, sillä uutta rakentamista suunniteltaessa tarvitaan usein tietoa alueen historiasta.

Lokakuu 2012 Kiinteistöviraston geotekninen osasto palkkaa Arend Oudmanin projektipäälliköksi, tehtävänä saattaa historialliset ilmakuva-aineistot hyödyntämiskelpoiseen muotoon.

Joulukuu 2012 Oudman ehdottaa projektisuunnitelmassaan, että ilmakuvamateriaalista valmistetaan koko Helsingin kattava historiallinen digitaalinen ortokuva joka vuosikymmeneltä. Aineisto julkaistaan avoimena datana kaikkien halukkaiden käyttöön.

Maaliskuu 2013 Ensimmäinen data-avaus vuoden 1943 Helsingistä.

Kesäkuu 2013 Toinen data-avaus: ilmakuvat vuosien 1964, 1976 ja 1988 Helsingistä. Kumppanikoodari Juha Yrjölä rakentaa käyttöliittymän, jossa voi nähdä oman kotikatunsa kehityksen läpi vuosikymmenten.

Elokuu 2013 Oudmanin työnantaja vaihtuu Forum Virium Helsingiksi, mutta työmaa säilyy. Myös muut pääkaupunkiseudun kunnat kiinnostuvat hankkeesta.

Huhtikuu 2014 Vuosien 1932 ja 1950 kuvat julki. Kuvat kattavat koko Helsingin ja osan Pohjois-Espoota.