Data on ”seuraava öljy”, tulevaisuuden tärkein tuotannontekijä. Näin sanotaan, mutta tiedämmekö, miten arvokkaan raaka-aineen saa muutettua tuottavaksi liiketoiminnaksi?

Aiheesta riitti puitavaa kokonaiseksi iltapäiväksi COSS:n ja 6Aika-hankkeen järjestämässä Avoimesta datasta bisnestä -tapahtumassa.

Suurennuslasin alle otettiin avoimen datan tuottamisen ja hyödyntämisen koko prosessi. Tietoa avataan ensin ja sitten tarjotaan kiinnostuneille jatkojalostajille. Lopputuloksena odotetaan syntyvän rutkasti rahallista hyötyä, jos dataa käytetään kekseliäästi.

Aalto-yliopiston professori Matti Rossi herätteli osallistujia muistuttamalla, että aika monille jää tämän tapahtumaketjun alkupään ja lopputuloksen välille yhä iso kysymysmerkki. Millaisia oikeastaan ovat ne liiketoimintamallit, joilla raa’asta tiedosta syntyy rahantekokone?

Suomestakin löytyy loistavia esimerkkejä tiedon hyödyntäjistä, jotka ovat onnistuneet työllistämään itsensä, Rossi totesi. ”Usein menestyneimmätkin näistä elättävät yhden kehittäjän, ei paljon muuta.”

Viisi tilaisuutta arvonlisäykseen

Olisiko siis mahdollisuuksia pontevampaan kasvuun? Kyse on siitä, mihin kohtaan tiedon avaamisen ja hyödyntämisen ketjussa paikallistuisi mahdollisuuksia rahan ansaitsemiseen.

Rossi tunnisti viisi mahdollista toimijaprofiilia, joista asianosaiset voivat löytää itselleen roolin dataan perustuvassa arvonlisäysketjussa.

Ensimmäinen mahdollinen hyötyjä on datan avaajataho itse. Tällöin hyödyt näyttäytyvät usein kustannussäästöinä. Julkinen palvelu voi esimerkiksi saada dataa hyödyntäviltä yrityksiltä omien asiakkaidensa käyttöön sellaisia sovelluksia, joita julkistoimijalla ei olisi itsellään varaa rakentaa. Myös toiminnan tehostuminen sinällään on mahdollista avoimen datan käytön ansiosta.

Seuraava rooli on tärkeä ja liittyy datan muokkaamiseen. Rossin mukaan tähän kohtaan on vaikeaa keksiä liiketoimintamallia, vaikka kysyntää tämän käsittelyvaiheen tekijöille onkin kovasti. ”Tarvitaan alustoja, jotka tukevat tätä vaihetta. Muuten kaikki tekevät haun, standardoinnin ja muokkauksen erikseen.”

Kolmanneksi kaivataan datan analysoijia. ”Tässä lisäarvo syntyy siitä, kun luodaan ymmärrystä datan merkityksestä ja myydään sitä loppukäyttäjille”, Rossi luonnehti. Asiakkaina voivat olla myös julkiset tahot, joilla on tietoa ja jotka haluavat irrottaa siitä enemmän viisautta itselleen.

Neljäs rooli eli käyttäjäkokemuksen luojat ovat se joukko, joihin katseet ovat tähän mennessä eniten kohdistuneet, kun avoimen datan taloudellisista vaikutuksista on keskusteltu. ”Arvo syntyykin usein tässä kohtaa”, Rossi totesi. ”Tehdään rahaa myymällä sovelluskaupoissa tuotteita loppukäyttäjille.”

Lisäksi on tarvetta vielä viidennelle toimijaryhmälle: konsulteille, jotka neuvovat muita avoimeen dataan liittyvissä kysymyksissä. Myös alihankintana osaamistaan tarjoavat data-analyytikot tai sovelluskehittäjät kuuluvat tähän ryhmään.

Muutakin kuin appseja

Yleisön joukosta heräteltiin keskustelua siitä, onko kaikki avoimeen dataan perustuva liiketoiminta tähän mennessä ollut sovellusten kehittämistä ja myymistä loppukäyttäjille. Matti Rossi arveli varovaisesti, että yritysmarkkinoinnin puolelta löytyy kyllä esimerkkejä, joskin vähemmän.

”Yritykset hyödyntävät yhä enemmän avointa dataa jo laajemmalla skaalalla, ei pelkissä sovelluksissa”, vahvisti Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsingistä.

Toimijoiden roolit tulevat sekoittumaan. ”Kaikki me toimimme varmasti jatkossa sekä datan tuottajina että hyödyntäjinä. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan kautta koko datan arvoketjun”, Niemi-Hugaerts ennusti.

Myös yritysten kannattaa ajatella niin, että avaamalla dataa muiden käyttöön voi luoda arvoa omaan toimintaan. Julkishallinnon tietovarantojen ja kansalaisilta kertyvän datan yhdistelyssä on paljon mahdollisuuksia, jotka osa suomalaisistakin yrityksistä osaa jo nähdä omien uusien palvelujensa tarpeellisena perustana.

Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa on käynnissä 6Aika-strategian avoimen datan kärkihanke, joka keskittyy Niemi-Hugaertsin mukaan ”kitkanpoistoon”. ”Vauhditetaan kiinnostavan raaka-aineen saamista yrityksille. Avointen rajapintojen avulla tähdätään siihen, että data olisi yritysten käytössä 24 tuntia eikä pelkästään virka-aikaan.”

Kaupungit tekevät hankkeessa uudenlaista yritysyhteistyötä, josta on esimerkkinä avoimen datan yrityspaneeli. Paneeliin kuuluu jo noin sata yritystä ja lisää toivotaan mukaan. Paneelissa olevia yrityksiä kiinnostavat erityisesti datan yhdistely- ja keruuratkaisut sekä analysointi ja rajapintojen kehittäminen.

Datasta johtolankoja tehokkaampaan kaupantekoon

Lavalle nousi seuraavaksi kasvuyrittäjä, joka on rakentanut liiketoimintansa juuri eri tahoilta hankitun avoimen datan yhdistelyyn ja tästä kehkeytyvän ymmärryksen myymiseen yritysasiakkaille.

Pietari Suvannon yritys Vainu on kasvanut vuodessa tyhjästä neljäntoista henkilön työnantajaksi. Firma palvelee 120:a asiakasta. Myynti kasvaa kohisten.

Vainu suorittaa päivittäin miljoonia hakuja lukuisiin sellaisiin datavarantoihin, joista voi olla louhittavissa jotakin asiakasyrityksille relevanttia tietoa. Tätä saattaa löytyä yhtä hyvin kuntien päätöksistä kuin toisten firmojen verkkosivuilta ja tiedotteista, yritysrekistereistä tai sosiaalisesta mediasta.

Dataa yhdistellään ja siitä tehdään päätelmiä, joista on hyötyä Vainun asiakasyrityksille. Suvannon mukaan Vainu etsii datavirrasta johtolankoja, jotka auttavat asiakasyritysten myyntiprospektien mahdollisuuksia toteutua tehtyinä kauppoina.

Kun Vainun asiakasyritysten myyjät saavat käyttöönsä ajantasaista, jäsenneltyä tietoa omaan kohderyhmäänsä yritysten tilanteesta ja tarpeista, heidän on helpompi löytää sopivin hetki ja paras myyntisauma omien potentiaalisten asiakkaidensa lähestymiseen.

”Sanotaan, että 95 prosenttia asiantuntijamyyjän tekemästä työstä on turhaa, mutta kukaan ei tiedä, mitkä ovat ne viisi prosenttia, jotka johtavat onnistuneeseen myyntiin. Meillä data auttaa löytämään ne hyödylliset viisi prosenttia entistä paremmin”, Suvanto väitti.

Kädet saveen

Iltapäivän aikana päästiin lopuksi myös sorvaamaan dataan perustuvia bisnesideoita data-alan yritysten fasilitoimissa työpajoissa. Vetäjät toivat pöytiin liiketoiminta-ajatusten aihioita, joita kaikkien osallistujien kesken kehiteltiin eteenpäin selkeämmiksi ansaintamalleiksi.

Monen pöydän tuotoksissa käyttäjäkokemus oli kovaa valuuttaa. Liikkumiseen liittyvät tarpeet ja valinnat kiinnostivat, koska niihin liittyen on saatavilla paljon tietoa esimerkiksi säästä, ruuhkista, aikatauluista ja aukioloista. Paikkatiedon pohjalta luotiin bisnestä monessa pöydässä, koska siten voidaan yhdistää tuotteen tarjoajan ja sen tarvitsijan sijainnit.

Palveluilta haluttiin dataan perustuvia suosituksia. Näistä voi olla hyötyä loppukäyttäjälle, jolle sovellus voi suositella esimerkiksi polkupyörän valitsemista kotimatkalle bussin sijaan. Yhtä hyvin asiakas voi olla sateenvarjojen myyjä, jolle dataan perustuva palvelu tarjoaa myyntimahdollisuuksia vaikkapa sateisilta festareilta.

Avoimesta datasta bisnestä – myös sinulle?

Tapahtuman järjestänyt 6Aika-strategian Avoimen datan kärkihanke parantaa edellytyksiä avoimen datan pohjalta luodulle liiketoiminnalle. Kärkihanke järjestää jatkossakin yrityksille suunnattuja tilaisuuksia. Jos aihe kiinnostaa ja/tai haluaisit meidät kertomaan avoimen datan tarjoamista mahdollisuuksista sinun tapahtumaasi, ota rohkeasti kärkihankkeen Helsingin osatoteutuksen koordinaattoriin Hanna Niemi-Hugaertsiin tai pääkaupunkiseudun yhteisövastaava Roberto Corsiniin.

Hanna Niemi-Hugaerts hanna.niemi-hugaerts@forumvirium.fi, 040-6749911
Roberto Corsini roberto.corsini@hel.fi, 040-3344752

Tapahtuman video: http://vod.kepit.tv/datasta-bisnesta.html

Teksti: Teemu Vass