Mitä avoin data kertoo meidän hyvinvoinnistamme? Voisiko datalla edistää ihmisten terveyttä?

Torstaina 15.10.2015 Hel<3Dev Avoimen konttorin aiheena oli terveys ja hyvinvointi. Paikalla oli asiantuntijoita muun muassa Helsingin kaupungin tietokeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä Evirasta.

Kuutoskaupunkien varhaiskasvatus- ja sosiaalipalvelujen vertailut

Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat keränneet tilastotietoa varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalvelujen palveluista ja kustannuksista vuodesta 2002 alkaen. Tilastotietoa kerätään mm. asiakasmääristä, suoritteista, kustannuksista, palvelujen sisällöstä ja palvelurakenteesta. Työ alkoi alun perin vuonna 1994, jolloin pääkaupunkiseudun kunnat aloittivat yhteistyön vertailukelpoisen tiedon keräämiseksi. Turku ja Tampere liittyivät työryhmään vuonna 1996 ja Oulu vuonna 2002, jonka jälkeen työtä on tehty koko ”Kuusikon” voimin.

Kuutosvertailujen tietoja on saatavilla avoimena datana varhaiskasvatuspalvelujen, toimeentulotuen, kehitysvammahuollon, vammaispalvelujen, vanhuspalvelujen ja lastensuojelun osalta. Päihdehuollon, työllistämispalvelujen ja aikuissosiaalityön vertailutietojen avaaminen on vielä työn alla.

Vertailukelpoiselle tiedolle kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmääristä, palvelutuotteista ja kustannuksista on suuri kysyntä. Kaupungit itse käyttävät kuutosvertailuja päätöksenteon ja suunnittelun tukena. Vertailutietojen kerääminen lisää myös muuta yhteistyötä kaupunkien välillä. Datojen avaamisen myötä erityisesti toimittajilta on tullut kyselyjä. Vertailut kiinnostavat myös mm. tutkijoita ja opiskelijoita.

Vertailukelpoisen datan tuottamisen haasteita ovat mm. kuntien erilaiset asiakastietojärjestelmät ja palvelurakenteet – esimerkiksi mitä lasten kerhotoiminta tarkoittaa kussakin kunnassa. Datoja esitellyt Hanna Ahlgren-Leinvuo ja hänen kollegansa Anssi Vartiainen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta pohtivat näitä asioita myös blogikirjoituksessaan HRI:n sivuilla.

Nuorten hyvinvointikertomus

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus kerätä tietoa nuorten hyvinvoinnista. Helsingissä tähän on vastattu uudella Nuorten hyvinvointikertomus -sivustolla, johon tuotetaan ja kootaan tietoa useista eri lähteistä. Sivuille on koottu niin indikaattoreita, tilastoja, tutkimuksia, asiantuntijoiden näkemyksiä kuin myös nuorten omia kokemuksia.

Nyt sivustolla on yli 50 erilaista nuorista kertovaa hyvinvointi-indikaattoria; tietoja voi vertailla ajallisesti ja alueellisesti. Tietoja tulkitessa on tärkeää selvittää metatiedoista, miten tiedot on laskettu ja pohtia, miten mahdollisesti havaittu muutos on selitettävissä. Esimerkiksi johtuuko mielenterveyspalvelujen käytön kasvu palvelujen saatavuuden parantumisesta, nuorten mielenterveyden huononemisesta vai nuorten kasvaneesta tietoisuudesta ja halusta pitää itsestään huolta.

Indikaattoritietokanta on jo julkaistu, mutta se ei ole vielä avointa dataa. Avoin ohjelmointirajapinta tietokantaan on työn alla.

Hyvinvointikertomusta esitellyt Sanna Ranto Helsingin kaupungin tietokeskuksesta miettii, miten indikaattoreita voisi yhdistää muihin datoihin. Yhdistävänä tekijänä voisi olla esimerkiksi alue. Ranto haaveilee sovelluksesta, jossa nuorten hyvinvointitietoa saisi yhdistettyä alueen muihin tilastoihin, kuten tulotasoon ja työllisyyteen. Tarvetta Excel-tiedostoa helppokäyttöisemmälle näkymälle dataan on myös Helsingin muissa virastoissa, samoin tietojen alueelliselle esittämiselle. Esimerkiksi kaupunginosayhdistykset ovat kiinnostuneita vain omasta alueestaan suhteutettuna koko kaupungin tietoihin.

Kiinnostava uusi lisä indikaattoreihin ja tietoihin olisi tieto nuorten osallisuudesta ja harrastuksesta. Tästä on olemassa vain vähän tietoa; esim. kouluterveyskyselyssä näitä ei juurikaan kartoiteta. Yleisöstä nousi ajatus tiedustella nuorten urheiluharrastuksia urheilun keskusjärjestöjen kautta.

Amisbarometri

Amisbarometri kerää tietoa ja luo kokonaiskuvaa Suomen ammattiin opiskelevien arjesta. Barometrin toteuttivat Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS.

Amisbarometrin tiedot on koottu kokonaisotantana kaikkiin suomalaisiin ammattikouluihin lähetetyllä kyselyllä (130 kysymystä). Vastauksia saatiin vähän alle 21 000 kappaletta, joten aineisto on tilastollisesti merkittävä. Lapista ja Kainuusta saatiin vain vähän vastauksia, ja Ahvenanmaan ainoa oppilaitos ei osallistunut kyselyyn. Lapin ja Kainuun osalta aineistoa on korjattu vertailukelpoiseksi opetushallituksen tilastoista saaduilla painokertoimilla. Seuraava kysely toteutetaan vuonna 2017.

Kyselyaineisto avataan lähiviikkoina. Avattavaa dataa joudutaan jonkin verran yhdistelemään ja siivoamaan tietosuojan vuoksi; mm. koulukohtaisia tietoja ei tästä syystä pystytä avaamaan. Tutkimuskäyttöön aineisto on pyydettäessä saatavissa kokonaisuudessaan. Amisbarometria esitellyt Laura Kyntölä SAKKI ry:stä toivoo, että oppilaitoksille saataisiin avattua pääsy oppilaitoskohtaiseen dataan. Hän myös toivoo amisbarometrin ja sen datan nostavan omalta osaltaan ammattikouluja ja ammattikoululaisia paremmin esiin.

Eviran tietoaineistot

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tuottaa ja kerää runsaasti elintarvikkeisiin liittyvää dataa. Dataa kerätään erilaisista lähtökohdista, kuten toiminnan ja valvonnan suunnittelu, lakisääteiset velvoitteet (esim. rekisterien ylläpito, kansainväliset raportit), prosessinhallinta sekä organisaation toimintaa koskevat lakisääteiset velvoitteet. Monet rekistereistä ovat henkilötietolain alaisia. Evira toimii usein tietojärjestelmien ylläpitäjänä, ja tietoa niihin tuottavat paikalliset toimijat, kuten eläinlääkärit.

Evira on nyt käynnistämässä projektia datan avaamisesta, kertoo Eviran toimintaa ja datoja esitellyt Niina Pajalin-Myllynen. Ensi kevään aikana on tarkoitus luoda metatietopalvelu Eviran tietovarannoista. Datan avaamista pilotoidaan ruokamyrkytysrekisterin ja e-koodirekisterin datojen avaamisella, koska ne ovat usein kysyttyjä ja helposti avattavia aineistoja. Samalla tutkitaan, millainen avaamiskäytäntö tulee olemaan ja millaisia teknisiä ratkaisuja kannattaa tehdä sekä luodaan käytännöt ja työsuunnitelma datan avaamisesta.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös Eviran ylläpitämästä Oiva-palvelusta, jossa on yritysten elintarvikevalvonnan tulokset. Tällä hetkellä Oivan tieto ei ole avointa dataa, mutta sen tiedoista on kuitenkin jo tehty jokin mobiilisovellus. Selvityksessä on myös tämän datan avaaminen – tosin kokonaisena rekisterinä sitä ei voi julkaista.

THL:n tietoaineistot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perustehtävä on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Näin ollen THL:lla on hallussaan hyvin paljon mielenkiintoista dataa tähän aihepiiriin liittyen.

THL on jo ryhtynyt avaamaan julkisia tietovarantojaan. Tarjolla on muun muassa elintarvikkeiden koostumistietopankki Fineli, josta löytyy tietoa yli 3700 eri ruoka-aineen koostumuksesta. Lisäksi tarjolla on Sotkanet, jonka avoimesta rajapinnasta saa monipuolisesti väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja kaikista Suomen kunnista. Palvelussa on yli 2 200 indikaattoria eri aihealueilta. Sotkanetin rajapinta tarjoaa myös ajantasaista tietoa eri infektiotautien esiintymisestä sairaanhoitopiireittäin ja ajallisesti. Tarjolla on myös monia muita kiinnostavia datoja, joihin voi tutustua THL:n avoimen datan verkkosivuilla.

THL kannustaa kehittäjiä hyödyntämään tarjolla olevia datoja innovatiivisesti ja yllättävästikin sekä osallistumaan sovelluksillaan syksyn sovelluskisoihin. THL:n datoja esitellyt erikoissuunnittelija Antti Tuomi-Nikula kuvaili, että kilpailutyö voisi esimerkiksi auttaa vertailemaan liikkumista, ruokailutapoja ja muita elintapoja parhaiden vaihtoehtojen löytämiseksi. Tai sovellus voisi visualisoida tartuntatautitietoja havainnollisesti tai olla jopa pelimäinen. THL on ollut aiemmin mukana Apps4Finland-kilpailuissa – silloin tuotoksena syntyi muun muassa anonymisointiin liittyvä Replica X ja Sotkanet-datan visualisointi.

Tuomi-Nikula totesi vielä lopuksi, että THL ottaa mielellään vastaan palautetta esimerkiksi tietoformaatteja tai dokumentaatiota koskien.

Loppukeskustelussa ideoitiin, että THL:n ja Eviran datoista on jatkossa mahdollista luoda mielenkiintoisia ja hyödyllisiä yhdistelmiä. Tietoaineistojen yhdisteltävyyttä edesauttaa se, että ne käyttävät yhteneväisiä luokitteluja.