Niin vaikea kuin suomalaisen onkin hyväksyä omaan menestystään, uskottava se on. Helsinki pärjää hienosti tiedon avoimuudessa, eikä Suomellakaan mene huonosti.

Vuonna 2014 EU-parlamentti selvitti Mapping Smart Cities in the EU -tutkimuksessa 468:n eurooppalaiskaupungin älykkyyden. Helsinki sijoittui älykäs kaupunki -listalla kuuden kärkeen, yhdessä Amsterdamin, Barcelonan, Kööpenhaminan, Manchesterin ja Wienin kanssa.

Fiksun kaupungin tärkeitä palasia ovat sähköiset palvelut, jotka kiinnittyvät toisiinsa avoimien datarajapintojen avulla. Tämä oivallettiin Helsingissä jo vuosia sitten, kun kaupungin datavarantoja ryhdyttiin avaamaan systemaattisesti. Vuodesta 2011 alkaen kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit ovat avanneet julkisia tietojaan avoimena datana HRI-palvelussa.

Pioneerityö datan avaamisessa on huomattu. EU-parlamentin tutkimus kehuu Helsinki Region Infoshare -palvelua uraauurtavaksi avoimen kaupunkidatan saralla. Myös kaupungin päätöksenteon avaaminen ja kehittäjäyhteisöportaali saivat kehuja.

Kaupungin johdolle tulos ei ollut yllätys. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoo, että eurooppalaisia kollegoita tavatessa asia käy selväksi viimeistään, kun hän esittelee päätöksentekoasiakirjoja Helsingin avointa asiakirjadataa hyödyntävästä Ahjo Explorer -sovelluksesta.

“Usein unohtuu, että aika moni asia on Helsingissä todella hyvin. Joka ikisen kaupungin maailmassa väitetään olevan jäykkä, byrokraattinen ja kankea organisaatio. Mutta joku siinä joukossa on vähän vähemmän kankea”, pohtii kaupunkikehitysyhtiö Forum Virium Helsingin toimitusjohtaja Jarmo Eskelinen.

Vuonna 2015 suitsutus jatkui. Lokakuussa 2015 brittiläinen The Guardian listasi Euroopan fiksuimpia kaupunkeja. Listalla olivat Helsingin lisäksi Amsterdam, Manchester, Barcelona ja Tukholma. Helsingin listalle nosti kaupunkitiedon avoimuus – ja HRI-palvelu. Esimerkkinä avointa kaupunkitietoa hyödyntävistä palveluista lehti mainitsee suomalaisen Blindsquare-mobiilisovelluksen, jonka auttaa näkövammaisia liikkumaan kaupunkiympäristössä.

”Älykäs kaupunki pyrkii parantamaan asukkaidensa elämänlaatua ja voi reagoida nopeasti urbaaneihin haasteisiin”, Guardianin toimittaja Eleanor Ross kirjoittaa.

Helsinki digiyritysten onnela

Avoin tieto on myös polttoainetta uudelle yritystoiminnalle. Slush-kasvuyritystapahtuma on tehnyt Helsinkiä tehokkaasti tunnetuksi ympäri maailmaa. Numerotiedon valossa tapahtuma järjestetään juuri oikeassa paikassa. Esimerkiksi kesäkuussa 2015 julkistettu CITIE (City Initiatives for Technology, Innovation and Entrepreneurship) -tutkimus arvioi Helsingin maailman kolmanneksi parhaaksi innovaatio- ja yrittäjyyskaupungiksi. Edelle kiilasivat vain New York ja Lontoo. Esimerkkeinä Helsingin yritysystävällisyydestä mainittiin kaupungin Helsinki Loves Developers -kehittäjätapaamiset ja rajapintoja kaupunkitietoon avannut CitySDK-hanke. Kaupungin liikennesuunnittelun ambitiotasoon törmää tutkimuksen mukaan yleensä vain korkean teknologian yrityksissä, ja joukkoliikenteen aikataulu- ja reittitietojen avaaminen sovelluskehittäjien käyttöön sai kehuja.

European Digital City Index (EDCI) taas kuvaa, miten hyvin Euroopan eri kaupungit tukevat digitaalista yrittäjyyttä. Vuoden 2015 mittauksessa Helsinki arvioitiin Euroopan neljänneksi parhaaksi kaupungiksi uudelle startup-yritykselle. Nokian, Linuxin ja MySQL-tietokannan kotikonnuilla edellytykset ovat kunnossa: tarjolla on korkealaatuista alan tutkimusta, design- ja business-osaamista sekä tukea aloittaville yrityksille.

Tärkeimpiä syitä Smart City -menestykselle on tietenkin se, että Helsinki on yleisesti ottaen hyvä kaupunki. Tästä kertoo esimerkiksi The Economistin tekemä Global Liveability Ranking 2015, joka laittoi 140 maailman kaupunkia paremmuusjärjestykseen asumisolosuhteiden perusteella. Helsinki on listan sijalla 10. Turisteille Helsingissä suuri ihmetyksen aihe on, miten hyvin kaikki toimii. Hyvä esimerkki tästä on kaupungin joukkoliikenne. Helsinki oli vuonna 2015 kansainvälisen BEST-joukkoliikennetutkimuksen kärkikaupunki – viidettä kertaa peräkkäin.

2016 vieläkin parempaa

Jos Helsingin seutu on näyttänyt suuntaa koko Suomelle tiedon avoimuudessa, on Suomi maanakin avoimuuden edelläkävijä. Open Knowledge Foundationin järjestyksessään kolmas Open Data Index -mittaus nosti Suomen tiedon avoimuudessa sijalle 5 koko maailmassa. Mittauksessa oli kaikkiaan 122 maata; Suomen edelle kirivät vain Taiwan, Iso-Britannia, Tanska ja Kolumbia. Suomessa esimerkiksi sääennusteet, valtakunnalliset kartat ja tilastot ovat avointa tietoa. Eniten parannettavaa indeksin mukaan on kaupparekisterin, valtion rahankäytön ja vedenlaatutietojen avoimuudessa.

Koska tällaiset rankingit ovat tietenkin karkeita yleistyksiä, eivätkä varmaankaan pidä paikkansa, kysytään asiaa HRI-palvelun vetäjältä. Suomalainen virkamies kun ei sorru ylisanoihin.

Onko Helsinki todellakin näin fiksu kaupunki?

”Kyllä on”, HRI-palvelun projektipäällikkö Tanja Lahti vahvistaa. ”Mutta työmme kaiken julkisen tiedon avaamiseksi on vasta alussa.”

”Vuonna 2016 kiinnitämme erityistä huomiota avattujen datojen löydettävyyteen ja käytettävyyteen. HRI-datakatalogia selkeytetään ja dataa tarjotaan entistä useammassa formaatissa. Samalla jatkamme tiivistä yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Suomessa 6Aika-strategia tarjoaa loistavan alustan maan kuuden suurimman kaupungin yhteistyölle. Lisäksi edistämme datojen hyödyntämistä niin kaupungin sisällä kuin kaupunkiyhteisössäkin. Pelkkä datan avaaminen ei riitä, vaan tiedon avaajan pitäisi myös avata datan taustat, haasteet ja avaajaorganisaation omat tarpeet. Avoin vuoropuhelu tiedon hyödyntäjien kanssa kannattaa.”

Helsinki loistaa tiedon avoimuudessa ja yritysystävällisyydessä