Energiantuotannon päästöjä ja energiankulutusta pitäisi vähentää, mutta miten? Voisiko avoimesta datasta olla apua?

Torstaina 1.10.2015 Hel<3Dev Avoimessa konttorissa oli aiheena energia ja päästöt. Tilaisuudessa oli esillä niin Helsingin kaupungin kuin myös muidenkin tahojen tuottamia, Helsinkiä koskevia energia- ja päästödatoja. Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden tutustua tuleviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin sekä ideoida niiden pohjalta uusia sovelluksia. Tehdyillä sovelluksilla kannattaa osallistua avoimen datan haastekilpailuihin, joissa parhaat palkitaan rahapalkinnoin.

Helsingin Energian aurinkoenergiantuotanto- ja energiankulutusdataa

Helsingin Energian (Helen) kehityspäällikkö Minna Näsman kertoi tilaisuudessa Helenin tavoitteista vähentää hiilidioksidipäästöjä ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä lähivuosina. Aurinkoenergian suosio on kasvussa Suomessa, ja aurinkovoimalla tuotetun sähkön hinta laskee ajan myötä. Asiakkaiden kiinnostus uusiutuviin energialähteisiin näkyy Helenin Helsingin Suvilahteen rakentaman, Suomen suurimman aurinkovoimalan menestyksestä. Suuren kysynnän vuoksi Helen alkoi suunnitella seuraavaa aurinkovoimalaa, josta asiakkaat pystyvät vuokraamaan omat nimikkopaneelinsa. Helenin toinen aurinkovoimala Helsingin Kivikkoon valmistuu loppuvuodesta 2015.

Aurinkoenergialla on toki myös omat haasteensa. Kaikki katot eivät sovellu aurinkopaneeleille, eivätkä kaikille katoille asennetut paneelit tuota yhtä paljon energiaa, joten aurinkovoiman kannattavuus vaihtelee alueittain. Investointipäätökset voivat olla haasteellisia taloyhtiöissä, joissa on monta osakasta.

Helen on kiinnostunut sovelluskilpailuista ja näkee, että avoimien datojen yhdistäminen voisi tuoda lisäarvoa kaikille osapuolille. Tällä hetkellä Helenillä olisi tarjolla paljon dataa, kuten aurinkovoiman tuotantotiedot, sähkön tuntihintatiedot Suomesta ja sähkön tuntikulutustiedot kaupunginosan tarkkuudelta (3 kk ajalta). Asiakas pystyy vertailemaan omia sähkönkulutustietojaan Sävel Plus -palvelun kautta. Yleisöltä tuli Helenille ehdotus rakentaa näkymä yksittäisten aurinkopaneelien tietoihin rajapinnan (API) kautta.

HSY:n datat ja Decumanus-hanke

Energiantuottajapuolelta sukellettiin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) avoimiin tietoaineistoihin ja Decumanus-hankkeeseen. Outi Kesäniemi kuvasi HSY:n innostusta avoimeen dataan ja selosti HSY:n pyrkimyksiä avata kaikki data mitä suinkin voidaan avata. Datan avaaminen on HSY:ssä vakiintunut käytäntö. HSY:n avoimet aineistot löytyvät heidän omilta avoimen datan sivuiltaan sekä myös HRI:n kautta.

Decumanus-hankkeessa tuotetaan kaupunkisuunnittelijoille ja päätöksentekijöille ilmastonmuutokseen liittyviä paikkatietoaineistoja aluesuunnitteluun ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen tueksi. Hanke käynnistyi joulukuussa 2013 ja loppuu kesäkuuhun 2016 mennessä. Mukana on useita eurooppalaisia kaupunkeja, kuten Antwerpen, Madrid, Milano ja Lontoo. Yhtenä teemana on kaupunkien energiatehokkuus. Tavoitteena on kehittää palveluja kaupunkien tarpeisiin.

Hankkeeseen liittyen Helsingissä on mitattu yöllinen valaistus (kuvattu toukokuussa 2014, saatavilla shape-tiedostona), suoritettu rakennusten lämpökamerakuvaus ja mitattu aurinkosähköpotentiaali jokaiselle rakennukselle pääkaupunkiseudulla. Aurinkosähköpotentiaalimittauksissa on hyödynnetty laserkeilausaineistoa, joka tarjoaa tietoja kattojen muodoista ja suunnista sekä lähellä olevien puiden ja rakennusten langettamista varjoista. Datassa on myös huomioitu ilmakehän ominaisuudet eri vuodenaikoina ja auringon asema eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Helsinkiin ja Vantaalle on myös laskettu aurinkopaneeleille soveltuva ala; Espoon vastaava data ei ole vielä valmistunut.

HSY:n kotisivuille rakennetaan myös Oskari-pohjainen karttapalvelu, jonka kautta käyttäjä pystyy hakemaan ja rajaamaan tietoaineistoja. Karttapalvelu julkaistaan lokakuun lopussa. Lähitulevaisuudessa on suunnitteilla tarjota aineistot WMS- ja WFS-rajapintojen kautta. Esityksen loputtua yleisössä syntyi keskustelua kiinteistökohtaisista vedenkulutustiedoista, mutta hyvin nopeasti tuli selväksi että mm. yksityisyydensuoja ja puuttuva datan anonymisointi estäisi ko. datan avaamisen.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen datat

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen Petteri Huuskan teemana oli “Ympäristöstä avointa dataa”. Ympäristökeskus vastaa mm. kaupungin ympäristöpolitiikan laatimisesta, tarkistamisesta, toteutuksen koordinoinnista ja seurannasta sekä ympäristöraportoinnista. Ympäristöraportti on saatavilla avoimena datana ja sisältää myös Helsingin ympäristötilinpidon. Ympäristödatoja pystyy helposti hyödyntämään vaikka Tableau-visualisointiohjelmalla, jonka avulla Petteri demosi Helsingin ympäristötalouden kehityksen ajalta 2004-14. Ympäristökeskus seuraa myös meriveden laatua Helsingin edustalla olevissa mittauspisteissä.

Siemens Cypt -työkalu (”City Performance Tool”) mahdollistaa Helsingissä päästövähennysmahdollisuuksien arvioinnin 74 eri keinolla (mm. hiilidioksidi, ilmanlaatu, työpaikat, kustannustehokkuus). Arviointeja on tehty myös Lontoossa, Wienissä ja Kööpenhaminassa. Perustietoja on kerätty rakennuskannasta, liikenteestä ja energiantuotannosta. Tarkoituksena on jakaa tiedot avoimena datana vuoden 2015 lopulla. Mahdollisia soveltamismahdollisuuksia on esimerkiksi rakennusten säästöpotentiaalin arviointi.

Toinen soveltamismahdollisuus olisi laatia rakennusten laskennalliset kulutukset, joiden pohjalta vertailuja olisi helppo tehdä kiinteistökohtaisesti. HSY:llä on suunnitelmissa hanke tämän toteuttamiseksi, mutta rahoitus pitää vielä saada kuntoon. Rakennuskantatiedot ovat jo olemassa, laskentamallin saa tutkimuslaitoksista. Tulevaisuuden muita mahdollisia tietopalveluita olisivat energiatodistukset, kaupungin rakennusten todelliset kulutukset (kaupungin omistama tieto), kaupungin rakennusten energiakatselmusten potentiaali (kaupungin omistama tieto), vapaaehtoiset todelliset kulutukset (tarvitsee valtakirjan / raportoitava itse) sekä kaupunginosatason ja korttelitason reaaliaikaiset tiedot.

Lopuksi esitettiin vielä tietoja Ilmastokatu-6Aika-hankkeesta, joka käynnistyi 1.9.2015 ja loppuu 30.6.2017. Rahoitus myönnettiin 6Aikan Avoimet innovaatioalustat -kärkihankkeesta. Helsingin keskustaan ja Vantaan Tikkurilaan perustetaan ilmastoystävällisten ratkaisujen kadut, joissa kehitetään yhdessä yritysten ja asukkaiden kanssa tulevaisuuden ilmastoystävällistä, vähähiilistä keskustaa. Hankkeessa etsitään ratkaisuja, joilla energiankulutusta pienennetään vähintään 20 prosenttia ja samalla lisätään alueiden elinvoimaisuutta sekä viihtyvyyttä. Ilmastokatujen välityksellä alueen asukkaat ja yritykset pääsevät mukaan kehittämään ilmastoystävällisiä palveluja tai tuotteita.

Helsingin kaupungin rakennusten energiankulutus

Katri Kuusinen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta esitteli kaupungin rakennusten energiankulutusdataa ja nykyisiä tietokantoja kaupungin omista rakennuksista. Esimerkiksi HKR on kerännyt vuosikulutus-, (noin 3500 kohdetta) kuukausikulutus-, (noin 540 kohdetta) ja tuntikulutusseurantadataa (noin 400 kohdetta). Vuosikulutusdata on näistä kattavin tietopaketti. Se sisältää mm. kohteiden kaukolämmönkulutuksen (kWh), sähkönkulutuksen (kWh), kaukojäähdytyksen kulutuksen (kWh) sekä sähkön ja lämmön liittymä-, käyttöpaikka- ja mittaritiedot. Kuukausi- ja tuntitasolla kohdetiedot ovat hieman suppeampia.

Energiankulutustietoja hyödynnetään energiakatselmusraporteissa. Kaupungin nettipohjaisessa kulutusseurantajärjestelmässä tietoja voi ryhmitellä erikseen esimerkiksi virastoittain, ikäluokittain tai käyttötarkoituksen mukaan. Tiedot mahdollistavat myös vertailun eri vuosien ja kuukausien välillä. Rakennusten huoltomiehet käyttävät dataa kulutusseuranta- ja huoltokirjaohjelmien kautta parantaen kohteiden huoltotoimenpiteitä.

Kaupungin rakennusten energiankulutuksenseurannassa on monia haasteita, kuten erilaiset mittarointitarkkuudet kohteissa. Monitoimitaloissa seurantaa vaikeuttaa kiinteistötasoinen, eikä toimipistetasoinen mittaus. Alamittaukset eivät myöskään ole aina osoittautuneet kustannustehokkaiksi. HKR:n sisällä on käyty paljon keskustelua tietojen julkaisemisesta avoimena datana ja kartoitettu miten tämä parhaiten toteutuisi. Samalla on pyritty hälventämään pelkoja ja mahdollisia vääriä tulkintoja datasta (esim. vanhojen rakennusten vertailu uudempiin kohteisiin). Datan avaaminen etenee hitaasti, mutta on työn alla.

Esityksen jälkeen HKR:n suuntaan sateli ehdotuksia olemassa olevien tietokantojen rikastamisesta muilla tiedoilla. Esimerkiksi rakennuskohtaista kulutusdataa voisi olla mahdollista rikastaa rakennusrekisteriotedatalla ja toimipisterekisteridatalla.

Geologian tutkimuskeskuksen datat

Geologian tutkimuskeskuksen Mikko Eklund kertoi, että GTK:n tehtävänä on kartoittaa ja tutkia maankamaraa, sen luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä sekä tuottaa geologista perustietoa päätöksentekijöille ja elinkeinoelämälle. GTK:lla on hallussaan 130 vuoden ajalta dataa, joka ei vanhene, mutta he ottaisivat mieluusti vastaan muidenkin tahojen, kuten yhtiöiden, kuntien ja yliopistojen tuottamaa geodataa. GTK onkin heittänyt Open Finland Challenge -kisahaasteekseen “Joukot mukaan Geotiedon tuotantoon”.

GTK haastaa kehittämään verkkopalvelun, mobiili- tai muun sovelluksen tai idean, joka luo uuden mahdollisuuden ja aktivoi esimerkiksi kansalaisia tai harrastusyhteisöjä geologisen tai geoteknisen tiedon keräämiseen. Uutta, kansallisen geotietovarannon tietosisältöjä rikastuttavaa tietoa voisi olla esimerkiksi maaperän muodostumia (harjuja ym.) ja kerroksia, kaivoksia tai geologisia luontokohteita (esim. harrastajilla hallussa olevat vihjetiedot, kivilöydökset ja valokuvat) koskevat tiedot. Olisi myös kiinnostavaa tietää, mitä dataa maalämpöpumput voisivat tuottaa ja välittää tai onnistuisiko aurinkoenergian varastointi kallioon.

Datasta voisi kehittää esim. rakentamisvaiheen tueksi sovelluksen, joka mahdollistaisi riittävän tarkalla tasolla eri energiamuotojen vertailun taloudellisesti tai muutoin (maalämpö, aurinko, kaukolämpö jne.) ja siten parantaisi päätösten laatua ja kustannustehokkuutta. Eräs osallistuja ehdotti, että ulkopuolisten kerääjien avuksi voisi luoda käyttäjälähtöisen diagnostiikka-työkalun, joka tekisi geotietojen keruusta helpompaa.

GTK:n dataa löytyy rajapintapalvelusta. Muita palveluja ovat muun muassa tietotuotteiden hakupalvelu Hakku, geologiset luontokohteet sekä mobiilisovellus Kapalo.