API-talous 101 -kirja on opettavaista luettavaa myös julkisten datavarantojen avaajille. Yritysten bisneskehittäjillä API-tietämyksen pitäisi kuulua jo yleissivistykseen.

Salesforce, Google, Ebay ja Amazon loivat ensimmäiset julkiset ohjelmointirajapintansa (Application Programming Interface, API) jo 2000-luvun alussa. Tänään ne ovat paisuneet alustatalouden jättiläisiksi nimenomaan API:ensa ansiosta. Ne rakensivat ensimmäisinä verkkopalveluihinsa rajapinnat, joiden ansiosta palvelun sisältöä pystyi yhdistämään muihin nettipalveluihin ja sovelluksiin. Tänään esimerkiksi karttapalvelun rakentaminen Googlen kartta-API:n avulla on niin helppoa, ettei monikaan verkkopalvelun rakentaja edes mieti muita vaihtoehtoja.

Amazonin perustajan Jeff Bezosin kerrotaan antaneen vuonna 2002 mahtikäskyn. Jatkossa Amazonin liiketoimintayksiköt jakaisivat tietoa keskenään vain API:en kautta, ei esimerkiksi sähköpostitse. Muutoin luvassa olisi potkut yrityksestä. Tästä lähti liikkeelle Amazonin muodonmuutos verkkokirjakaupasta avoimeksi verkkokauppa-alustaksi ja maailman arvokkaimmaksi internet-yritykseksi.

Amazonin kirjakauppa kukoistaa toki edelleen ja tarjoaa tuhansia niteitä hakusanalla “API”. Sen sijaan ensimmäistä suomenkielistä kirjaa API-taloudesta saatiin odottaa aina vuoteen 2018 saakka. Esipuheessa API-talous 101:n kirjoittajat kertovat, että heidät sai tarttumaan näppäimistöön “suomalaisyritysten lapsenkengissä oleva API-kehitys ja erityisesti se, kuinka vähän API:t ymmärrettiin osaksi liiketoimintamalleja.”

Liiketoiminnasta liikkeelle

Ensimmäinen suomenkielinen matkaopas API-talouteen lähtee liikkeelle liiketoiminnasta. API-talous saattaa muuttaa liiketoimintamalliasi, kirjoittajat varoittavat. Kiinnostavaa luettavaa on esimerkiksi tarina K-ryhmän API-kehityksestä. Rajapinnat ovat parantaneet asiakaspalvelua esimerkiksi tuomalla maan kaikkien K-Rautojen reaaliaikaisen varastotilanteen verkkoon.

Ohjelmointirajapinta on tekniikka, jolla luodaan yhteyksiä verkkopalvelujen, laitteiden, tietokonejärjestelmien ja sovellusten välille. Kirja tarkastelee rajapintojen moninaisuutta kiitettävän laajasti. API voi olla kiinteä osa fyysistä tuotetta, kuten vaikkapa urheilukellon datavirran muille sovelluksille toimittava API, tai täysin itsenäinen tuotteensa. Kirja käy läpi eri API-tyypit organisaation sisäisistä ja partnerirajapinnoista aina avointa dataa jakeleviin julkishallinnon rajapintoihin. Kirjan jälkipuolisko käsittelee API:en rakentamista ketterin menetelmin ja nopein kokeilun sekä rajapintojen hallintaa.

Vaikka API-talous 101:n näkökulma on yritysmaailmassa, on myös julkishallinnon rajapinnat huomioitu. Suomessa kaupungit ovat olleet API-kehityksen eturintamassa. Kirjoittajien mukaan avointa dataa on hyvin tarjolla, mutta julkisten rajapintojen käytettävyys on usein haaste. Monesta avoimen datan API:sta puuttuu käyttäjä- ja sovelluskehittäjälähtöinen näkökulma. Kiinnostavaa luettavaa kaikille rajapintojen rakentajille onkin luku API-hyödyntäjäyhteisön kanssa asioimisesta. API:en asiakaskuntaa ovat digipalvelujen loppukäyttäjien sijasta sovelluskehittäjät, mutta heitä ei voi niputtaa yhdeksi propellipäiden joukoksi. Potentiaalisten API-kehittäjien joukkoa laajentavat uudet Zapierin kaltaiset palvelut, joiden avulla rajapintojen kimppuun pääsee ilman koodaustaitojakin.

Kannattaako julkisen datan omistajan lukea API-talous 101, jonka painopiste on yritysten rajapinnoissa? Ehdottomasti. Bisnesmaailman lainalaisuudet pätevät myös julkisen puolen rajapinnoissa. Hyvä kehittäjäkokemus ratkaisee rajapinnan menestyksen, olipa kyseessä ilmainen avoimen datan API tai maksullinen bisnes-API.