Satoi tai paistoi, kaupungeissa sopeudutaan ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät toimet, kuten yksilötasolla lihansyönnin ja yksityisautoilun vähentäminen tai lopettaminen, ovat jo valtaosalle tuttuja. Hillintä varautuu tulevaan, ja vähemmälle huomiolle yleisessä keskustelussa ovatkin jääneet jo muuttuneeseen ilmastoon liittyvät sopeutumisen keinot. Myös Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta johtuviin muutoksiin mm. säätilassa on jo jouduttu sopeutumaan. HRI Loves Developers: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen -kehittäjätapaaminen keräsi virtuaalisesti kokoon reilun viidenkymmenen osallistujan joukon syyskuussa 2021 kuulemaan kaupunkien keinoista sopeutua muutoksiin.

Mitä ilmastonmuutokseen sopeutuminen on?

Helle kuumensi teho-osaston potilashuoneita, Sade aiheutti “valtavia vahinkoja” rautatieasemalla ja Tulva saartoi asukkaat – tieltä ei pääse pois kunnolla edes kävellen: mihin päin maailmaa sijoittaisit nämä lehtiotsikot vuodelta 2019?

Kaksi ensimmäistä otsikkoa sijoittuu Helsinkiin, kolmas Espooseen. Ilmastonmuutoksesta johtuva sään ääri-ilmiöiden yleistymistä havaitaan jo myös täällä pohjolassa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan ihmisen ja luonnon kykyä toimia vallitsevassa ilmastossa ja kykyä varautua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Sopeutumisen tarkoituksena on vähentää altistumista ja haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, joita ovat esimerkiksi hellepäivien määrän lisääntyminen, sademäärien kasvu sekä tulvien, rankkasateiden ja myrskyjen yleistyminen. Monet sään ääri-ilmiöt iskevät voimakkaimmin rakennettuun ympäristöön, jossa on paljon vettä läpäisemättömiä pintoja ja maaseutua vähemmän viheralueita. “Satoi tai paistoi, kaupungeissa sopeudutaan ilmastonmuutokseen”, totesi avauspuheenvuorossaan Saara Olsen, Espoon kaupungilla työskentelevä limnologi ja sopeutumisen asiantuntija.

Sopeutumisessa tarkastellaan usein riskejä. Riski muodostuu kolmesta elementistä: vaaratekijästä (esim. rankkasade, joka aiheuttaa hulevesitulvan), altistumisesta (talon sijainti herkästi tulvivalla alueella) ja haavoittuvuudesta (talon huono kunto). Kuva: kuvakaappaus Saara Olsenin esityksestä.

Olsen kuvaili ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoaman kuvaajan pohjalta: helle aiheuttaa terveyshaittoja etenkin iäkkäille, lisääntyvien sateiden myötä vesien laatuongelmat, vesiepidemiat ja rakennusten kosteusvauriot lisääntyvät, liukkaus aiheuttaa kaatumisia ja talvien pimentymisellä lumipeitteen vähentyessä voi olla yhteyttä kaamosmasennukseen. Lisäksi sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa lisää onnettomuuksia ja heikentää palvelujen toimintavarmuutta.

Pääkaupunkiseudun kaupungit toteuttavat ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimia niin itsenäisesti kuin osana erilaisia verkostoja. Kaupunki voi vaikuttaa sopeutumiseen mm. kaavoituksessa varaamalla tarpeeksi tilaa viheralueille ja varautumalla sään ääriolojen riskeihin, kuten tulviin. Tulvia voidaan pyrkiä torjumaan myös rakentamalla konkreettisia tulvarakenteita ja -valleja. Hulevesien hallinnassa kasvaviin sademääriin voidaan sopeutua luontopohjaisilla viherratkaisuilla, jotka viilentävät asuinympäristöjä, parantavat pintavesien tilaa, luovat elinympäristöjä ja lisäävät ympäristön viihtyisyyttä ihmisten silmissä.

Myös myrskyistä johtuvien tuhojen siivoaminen ja vaurioituneen puuston hoito ovat osa sopeutumista, ja kaupungit tekevät näitä toimia yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Saman tahon kanssa tehdään yhteistyötä myös yleistyvien maastopalojen sammutuksessa ja hallinnassa. Kaupungit yrittävät lisätä tietoisuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tiedotuksella ja viestinnällä. Esimerkiksi Espoossa tehdään mm. helleneuvontaa ja tulvaohjeistusta asukkaille sekä tiedotetaan poikkeustilanteista.

Hulevesirakenteet ja viheralueet sopeutumisen keinoina – ja pian avoimena datana?

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinot ovat siis monipuolisia ja kohdistuvat eri riskeihin. Tästä johtuen kaupungeilla, Helsingin seudun ympäristöpalveluilla (HSY) ja valtion toimijoilla on paljon sopeutumiseen liittyvää dataa. Datasta osa on jo avointa, ja lisää on tapaamisen esitysten mukaan tulossa!

Vantaan kaupungilla työskentelevä suunnitteluinsinööri Antti Auvinen esitteli tapaamisessa kaupungin hulevesirakenteita ja niihin liittyvää tietoa, joka voitaisiin todennäköisesti jossakin vaiheessa julkaista avoimena datana. Hulevesirakenteita tehdään sateista ja sulamisvesistä johtuvan huleveden haittojen minimoimiseen ja ohjaamiseen sopiviin paikkoihin. Rakenteiden tarkoituksena on vähentää tulvavaaraa, parantaa veden laatua ja tuottaa ekosysteemipalveluita. Vantaalla hulevesirakenteita on viitisenkymmentä, ja rakenteisiin liittyvä data kertoo rakenteiden sijainnin (paikkatietoa), perustietoa rakenteista sekä kunnossapidon aikataulun (kumpikin taulukkodataa). Hulevesirakenteisiin liittyvästä avoimesta datasta voisivat hyötyä hulevesirakenteita huoltavat yritykset ja alueiden asukkaat.

Helsingin kaupungilla maisema-arkkitehtina työskentelevä Maria Hyövälti kertoi puolestaan tapaamisessa Helsingin Vistra-verkostokartan päivityksestä, joka on tarkoitus julkaista avoimena datana vielä tämän syksyn aikana. Dataa on tarkoitus päivittää jatkossa 4-5 vuoden välein. Helsingin viher- ja virkistysverkoston tavoitteena on mm. sopeuttaa kaupunkia ilmastonmuutokseen. Kaupungista onkin tunnistettu viherverkoston rungoksi kuusi “vihersormea” ja merellinen “sinikämmen” sekä lisäksi poikittaisia viherlinjoja, jotka yhdistävät sormia. Luonteeltaan data on paikkatietoa.

Piirroskuva Helsingin viher- ja siniverkostosta.
Helsingin viher- ja virkistysverkoston muodostavat ”vihersormet” Itä-Helsingin kulttuuripuisto, Vuosaaren vihersormi, Viikki-Kivikko, Keskuspuisto, Helsinkipuisto sekä Länsipuisto ja ”sinikämmenen” kaupungin edustan merialueet. Kuva: kuvakaappaus Maria Hyövältin esityksestä.

Sopeutumisen toimien vaikuttavuuden mittaaminen on haastavaa

Kuntayhtymä HSY tuottaa paitsi kunnallisia vesi- ja jätehuollon palveluita pääkaupunkiseudulla, myös tietoa seudusta ja ympäristöstä. Suuri osa pk-seutua koskevista sopeutumisen aineistoista onkin joko HSY:n itse tuottamaa tai HSY:n kuntien tiedoista koostamaa. HSY:n asiantuntijat Outi Kesäniemi, Maaria Parry sekä Maiju Happonen esittelivät joitakin organisaationsa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä datoja, joista osa on jo avoimesti kaikkien käytössä.

Monille datanikkareille on jo tuttu HSY:n avoin Helsingin seudun maanpeiteaineisto, mutta harvempi tietää, että se teetettiin alun perin tarpeesta sopeutua ilmastonmuutokseen ja hallita hulevesiä. Maanpeiteaineisto sisältää pk-seudun kaupunkien ja Kirkkonummen maanpeitteen luokiteltuna mm. rakennettuun pintaan (tiet, rakennukset), matalaan kasvillisuuteen ja eri korkuisiin kasvillisuuksiin, sekä esim. avokallioon ja paljaaseen maahan. Kehittäjätapaamisessa eräs osallistuja kommentoi käyttävänsä aineiston tietoa puiden korkeuksista liito-oravien suojelun suunnitteluun: liito-oravat liikkuvat pääosin vain yli 10 metriä korkeissa puissa, joiden sijainnin saa selville aineistosta.

Maanpeiteaineistoa on saatavilla usealta vuodelta, ja se perustuu ilmakuvien tulkintaan sekä kaupunkien omiin pistepilvi- ja paikkatietoaineistoihin. Aineiston muodostamisessa on ollut ongelmia etenkin hiekan ja asfaltin erottamisessa toisistaan, ja laatua yritetään parhaillaan parantaa tekoälyn avulla. LaserVesi-hankkeessa luokittelua tehdään Maanmittauslaitoksen aineistoilla, ja onnistuessaan luokittelu voitaisiin tehdä samalla periaatteella koko Suomeen.

Laajasti tunnetun maanpeiteaineiston lisäksi HSY:llä on kehitetty ilmastonmuutokseen sopeutumiseen indikaattoreja. Maaria Parryn mukaan sopeutumista on kuitenkin hankala mitata, sillä toimet ovat niin monimuotoisia, tavoitteet vaihtelevat ja kaikki ei ole numeerisesti mitattavissa. Haasteena on esimerkiksi myös se, että kun sopeutumisen toimet onnistuvat, ei haittoja synny, mutta asiantuntijoilla ei ole keinoa mitata estettyjen haittojen määrää tai rahallista arvoa.

Sopeutumiselle ei siis ole yhtenäistä, laajasti käytössä olevaa mittaristoa. HSY:n indikaattorit pohjautuvat kuitenkin EU:n Climate Adapt:in mittareihin. Pk-seudun sopeutumisen indikaattorit liittyvät vaaratekijöitä tai sääilmiöitä kuvaaviin, altistumista kuvaaviin, sopeutumiskykyä kuvaaviin, haavoittuvuuden yhdistelmiä kuvaaviin sekä herkkyyttä tai haavoittuvuutta kuvaaviin. Indikaattorit ovat tarkasteltavissa HSY:n sopeutuminen-sivuilla, eivätkä ainakaan vielä saatavilla avoimena datana.

Pk-seudun hulevesitietojärjestelmää kehitetään Maiju Happosen vetämässä HUTI-hankkeessa, jossa tavoitteena on koota HSY:n ja jäsenkuntien hulevesitiedot yhdelle alustalle. Hankkeessa kootaan olemassa olevaa dataa yhtenäiseen muotoon, täydennetään dataa mm. maastomittauksin ja luodaan myös lisää hulevesiin liittyvää tietoa. Happonen ei vielä osaa arvioida, mitä tietoja hankkeeseen liittyen voisi avata, mutta varmaa on, että esimerkiksi hulevesiputkien sijaintitietoa ei ole mahdollista julkaista avoimena datana. Sen sijaan hankkeen osana tehtävä pk-seudun yhtenäinen valuma-aluejako sekä päävirtausreittien aineisto paikkatietoina voitaisiin mahdollisesti julkaista avoimena datana.

Tulvakartat auttavat riskien hallinnassa

Ilmastonmuutos lisää mm. sään ääri-ilmiöitä ja on yhteydessä lumipeitteen vähenemiseen, jotka yhdessä lisäävät riskiä tulville. Tulvakartoitukset ovat yksi varautumisen keino ja sopeutumisen taustalla oleva työkalu. SYKE:ssä työskentelevä kehitysinsinööri Mikko Sane kertoi esityksessään organisaationsa ja ELY-keskusten tuottamista tulvakartoista, joita on julkaistu avoimena datana. Tulvariskien alustava arviointi, tulvakartoitukset ja tulvariskien hallintasuunnitelmat ovat kaikki osa lakisääteistä tulvariskien hallinnan järjestelmää.

Suomessa on tällä hetkellä 22 merkittävää tulvariskialuetta. Alueille tehtävistä tulvakartoista voidaan nähdä potentiaaliset tulva-alueet etukäteen, jo ennen tulvan tapahtumista. Tulvavaarakartat ovat tehokkaan tulvariskien hallinnan perusta ja raaka-aine alueiden käytön ja pelastustoiminnan suunnitteluun, tulvariskikartoitukseen, tiedottamiseen ja tulvatilannekuvaan sekä tulvariskien hallintasuunnitelmiin. Karttoja laaditaan eri tulvatyypeille (meri-, vesistö- ja hulevesitulvat) sekä useille aikamääreille (todennäköisyys kerran 10:ssä, 50:ssä, 100:ssa tai jopa 1000:ssa vuodessa).
Tulvakarttapalvelusta näkee ajankohtaisen vesitilanteen.

SYKE:ssä on laadittu myös hulevesikarttoja pienemmille alueille, kuten kunnille. Karttojen tarkoituksena on auttaa kuntia arvioimaan ja hallitsemaan paremmin hulevesitulvariskejään. Nämä alustavat hulevesitulvakartat ovat toistaiseksi vain kuntien ja pelastuslaitosten käytössä, sillä aineiston muodostamismenetelmään liittyy vielä jonkin verran epävarmuuksia. Kartat on kuitenkin otettu reippaasti käyttöön monissa kunnissa.

Tulvakartoissa voi olla epävarmuuksia ja virheitä. Jatkossa tulvakarttojen tulisi mm. huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset paremmin: merenpinnan noustessa meritulvien riski voi kasvaa paljonkin, ja kasvavat sademäärät ja rankkasateet lisäävät hulevesitulvien todennäköisyyttä. Tästä huolimatta karttoja halutaan avata enenevissä määrin kaikkien saataville. Tavoitteena on lisätä ihmisten tulvatietoisuutta, ja avoin data voisi olla yksi väline työkalupakissa.

Lisääntyvien helteiden aiheuttamat terveysvaikutukset voidaan jo havaita pk-seudulla

Ilmatieteen laitoksen tutkija Carl Fortelius kertoi tapaamisessa organisaationsa avoimesta datasta sekä tutkimushankkeista ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen. Ilmatieteen laitoksen avoin data on koottu avoin data -verkkosivulle, josta saa käsiinsä mm. reaaliaikaisia säähavaintoja, havaintojen aikasarjoja ja ennustemalleja. Lisää linkkejä Ilmatieteen laitoksen palveluihin löytyy Forteliuksen esityksestä. Ilmatieteen laitoksella tehdään paljon tutkimusta, ja viime aikoina pk-seutuun liittyen on tutkittu mm. sosiaalista haavoittuvuutta ja ilmastonmuutosta Helsingissä.

Fortelius kertoi myös URCLIM-hankkeen tuloksista pk-seutuun liittyen. Hankkeessa syntynyttä dataa on tulossa mm. HSY:n avoimen datan karttapalveluun liittyen termiseen rasitukseen ja talvikelin indikaattoreihin. Tulokset osoittavat, että pk-seudun tiiviisti rakennetuilla alueilla koetaan enemmän lämpöstressiä jo nyt, ja vielä enemmän tulevaisuudessa. Ajatuksia herättävää tuloksissa oli myös mm. se, että esimerkiksi Helsingissä helleaaltojen yhteydessä havaittava kuolleisuus on 2,5-kertainen ympäröivään HUS-alueeseen verrattuna. Suurempaa kuolleisuusriskiä Helsingissä saattavat selittää rakennetusta ympäristöstä johtuva lämpösaarekeilmiö sekä sosiaalinen haavoittuvuus, kuten asukkaiden ikä, krooniset sairaudet ja jopa asuntojen sisäilmasto.

URCLIM-hankkeen tutkimustulosten mukaan pk-seudun tiiviisti rakennetuilla alueilla koetaan maaseutumaisia alueita enemmän lämpöstressiä jo nyt. Kuva: kuvakaappaus Carl Forteliuksen esityksestä.

Pelillistäminen, selkokielisyys ja kyselyt tapoina lisätä tietoisuutta sopeutumisesta

Tapaamisen lopun lyhyessä työpajassa keskusteltiin mm. kaupunkien ja SYKE:n mahdollisuuksista tehdä karttakyselyitä tulvapaikkojen ja helteillä kuumiksi paikoiksi osoittautuvien sijaintien kartoittamiseen. Vastaavaa dataa joukkoistamalla keräävää mobiilisovellusta on jo ilmeisesti kokeiltu ainakin Keski-Euroopassa, ja sellainen saattaisi toimia myös pk-seudulla. Sopeutumistiedon keruun pelillistämisellä voitaisiin houkutella mukaan myös nuoria.

Sopeutumiseen liittyvään viestintään toivottiin selkokielisyyyttä, saavutettavuutta sekä asukkaiden ottamista mukaan erilaisin kuulemisin ja kyselyin. Datatoiveitakin esitettiin, ja osallistujien mielestä kiinnostavaa olisi tieto yksittäisten katupuiden vaikutuksesta ilmanlaatuun, hulevesiin ja koettuihin helteisiin; data ihmisten kokemuksista kaupunkitilassa sään ääri-ilmiöiden aikana; sekä tiedot kaupunkien myrsky- ja tulvatuhojen kustannuksista ja sijainneista.

Kiinnostavatko avoimen datan hyödyntämisen konkreettiset esimerkit? 10 vuotta avointa dataa pääkaupunkiseudulla -juhlawebinaarissa torstaina 11.11.2021 mm. datanikkarit, journalistit, yritysten edustajat ja tutkijat kertovat, miten he hyödyntävät avointa dataa. Lisätiedot, koko ohjelma ja ilmoittautuminen tästä linkistä.