10 vuotta avointa dataa

Avoimen datan ensimmäinen vuosikymmen Suomessa -juhlan logo.

HRI, Open Knowledge Finland ja avoindata.fi juhlivat avoimen datan ensimmäistä vuosikymmentä Suomessa lokakuussa 2019.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Helsinki-kanavalla.

Katso myös kuvia vuosien varrelta ja tilaisuudessa näytetyt esityskalvot.

HRI, Open Knowledge Finland ja avoindata.fi järjestivät lokakuussa 2019 Helsingin kaupungintalolla juhlat avoimen datan kymmenvuotistaipaleen kunniaksi. Avoimen datan ensimmäinen vuosikymmen -juhlatilaisuuden yli 20 puheenvuoroa olivat erinomainen läpileikkaus avoimen datan noususta aktivistien harrastustoiminnasta osaksi julkisen sektorin arkea.

Yksi HRI-palvelun perustajista, Helsingin kaupungin tietokeskusta johtanut Asta Manninen muisteli puheenvuorossaan, miten yli kymmenen vuoden takaisesta visiosta tuli todellisuutta ja maan ensimmäinen dataportaali hri.fi pystytettiin. Kansallisen avoindata.fi-portaalin tuoteomistaja Mika Honkanen taas kertoi, mitä uusia tuulia EU:n uusi PSI-direktiivi tuo tullessaan. Uudistunut avoimen tiedon direktiivi tuo julkisen sektorin datat entistä paremmin saataville, mieluiten rajapintojen kautta tarjoiltuina.

Tässä muutama kohokohta juhlatilaisuuden puheenvuoroista.

“Datan avoimuus pitää saada lakiin”

Antti Rainio taisteli Maanmittauslaitoksen kalliit paikkatiedot avoimiksi kaikkien käyttöön. Nyt hän haluaa avoimen datan lakisääteiseksi.

Vappuna 2012 Maanmittauslaitos teki historiaa. Se avasi ensimmäisenä valtion laitoksena kaikki digitaaliset maastotietoaineistonsa kansalaisten ilmaiseen ja vapaaseen käyttöön. “Pari päivää sen jälkeen kun data oli avattu, oli sitä ladattu enemmän kuin koskaan siihen mennessä historian aikana”, kertoo Antti Rainio.

Antti Rainio puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa.
Antti Rainio puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa. Video: Helsinki-kanava Open Data, Helsingin kaupunginkanslia.

“Datan avoimuus on itsestäänselvyys”

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs on tunnettu avoimen datan lähettiläs. Nyt Helsinki tähtää maailman ykköskaupungiksi datan avaajana.

Ennen avoimen datan kymmenvuotisjuhlia Otso Kivekäs lähti tutkimaan, millä kaikilla Helsingin kaupungin verkkosivuilla puhutaan avoimesta datasta. “Vastaus on, että joka ikisellä, koska footerissa on linkki “Avoin data“. Tämä on tietysti kuriositeetti, mutta se kuvaa sitä, miten avoimesta datasta on tullut itsestäänselvä osa kaupungin toimintaa”, Kivekäs toteaa.

Otso Kivekäs puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa.
Otso Kivekäs puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa. Video: Helsinki-kanava Open Data, Helsingin kaupunginkanslia.

“Eivät ne koodaajat ainakaan tangosta ja käärmeistä puhu”

Espoo sai avoimen tilavarausrajapinnan ketterästi Helsingin kumppanikoodarien avustuksella.

Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Jaana Suonsaari sai vuodenvaihteessa 2016 itselleen uuden vastuualueen. Yksi maan suurimpien kaupunkien 6Aika-kärkihankkeista oli Avoin data ja rajapinnat, jossa mm. rakennettiin neljä avointa rajapintaa jokaiseen kuutoskaupunkiin. Muutamaa päivää myöhemmin Jaana Suonsaari matkusti ensimmäiseen hanketapaamiseensa Ouluun.

“Ihmettelin että mistä nyt puhutaan, kun tällaiselle tädille alettiin puhua avoimista rajapinnoista ja API:sta. Illallisella menin koodarien pöytään, siellä taas puhuttiin Djangosta ja Pythonista. Ymmärsin vain, että eivät ne ainakaan tangosta ja käärmeistä puhu”, Suonsaari nauraa.

Jaana Suonsaari puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa.
Jaana Suonsaari puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa. Video: Helsinki-kanava Open Data, Helsingin kaupunginkanslia.

“Avoin data on luonteva osa työtä”

Helsingin Sanomien datajournalistit jalostavat numerodataa lukijoita kiinnostaviksi tarinoiksi. Datadeskin vetäjä Juhani Saarinen kannustaa avaamaan myös aineistoja, joita kukaan ei ole osannut toivoa.

Moni Helsingin Sanomien uutinen on syntynyt vain, koska niiden pohjalla oleva data on avointa. Helsingin Sanomien datadeskin vetäjä Juhani Saarinen kannustaa niin viranomaisia kuin yksityisiä yrityksiäkin avaamaan dataansa.

“Mikä on avoimen datan merkitys Helsingin Sanomille? Se luo meille uusia mahdollisuuksia toteuttaa journalismin perustehtävää: tiedon välittämistä kansalaisille, jotta he voivat tehdä parempia päätöksiä elämässään ja yhteiskunnassa”, Saarinen pohtii.

Juhani Saarinen puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa.
Juhani Saarinen puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa. Video: Helsinki-kanava Open Data, Helsingin kaupunginkanslia.

“Julkisen puolen hankinnoissa ei huomioida datan avaamista”

Aalto-yliopiston lakimies Maria Rehbinder on ollut suomentamassa avoimen datan lisenssejä ja kirjoittamassa JHS-suositusta datan avaamisesta.

Aalto-yliopiston tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinderin johdattelivat avoimen datan pariin digitaalisiin tekijänoikeuksiin erikoistunut juristi Ville Oksanen ja Open Knowledge Finlandin puheenjohtaja Tarmo Toikkanen. “He tulivat kertomaan, että Creative Commons 4.0 -lisenssiperhe pitäisi kääntää suomeksi. Minä innostun aina kaikesta ja sanoin jees.”

“He tulivat kertomaan, että Creative Commons 4.0 -lisenssi pitäisi kääntää suomeksi. Minä innostun aina kaikesta, ja sanoin jees.”

Maria Rehbinder puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa.
Maria Rehbinder puhumassa Avoin data Suomessa 10 vuotta -juhlatilaisuudessa. Video: Helsinki-kanava Open Data, Helsingin kaupunginkanslia.

Avoin data 10 vuotta Suomessa 10.10.2019

Helsingin kaupungintalolla järjestelyn juhlatilaisuuden tallenne on katsottavissa Helsinki-kanavalla. Klikkaamalla alla olevasta listasta puhujan nimeä pääset suoraan hänen puheenvuoronsa alkuun.

Tervetuloa!

Kohokohtia avoimen datan ensimmäiseltä vuosikymmeneltä Suomessa

Esimerkillisiä avoimen datan hyödyntäjiä

Helsingin kaupungin tervehdys

Terveiset juhlaviikon työpajoista

Juhlatilaisuuden työpajojen purku

Keynote