Data vapaaksi

Teksti Petja Partanen Valokuva Hannu Mäkäräinen, CC BY-SA 2.0-lisenssi

Avoimen datan liike on neljässä vuodessa edennyt idealismista käytäntöön.

Syyskuussa 2012 ääriään myöten täysi auditorio taputtaa seisaallaan - professorille. Lavalla myhäilevä rock-tähti on datavisualisoija Hans Rosling. Tunnin luento Helsingin Open Knowledge Festivalilla on vakuuttanut kuulijat siitä, että avoin data on se juttu. Ainakin jos haluaa ymmärtää miten maailma toimii.

Ruotsalaisprofessori Rosling osoittaa numerodatalla, että monet käsityksemme maailmasta eivät yksinkertaisesti pidä paikkansa. Apunaan visualisointityökalut, lähtökohtana raaka tilastotieto, tämä myytinmurtaja latoo hengästyttävän määrän ymmärrystä siitä miten maailma todellisuudessa makaa. Ehtiipä hän kehumaan suomalaisten koulumenestyksen ja USA:n perustuslain.

"Se on aika hyvä perustuslaki tiedon avoimuuden kannalta. Data kuuluu kansalle."

Vuonna 1989 käsitettä avoin data ei ollut olemassa. Tuolloin tutkimuslaitos CERNin tutkija, tuleva www:n kehittäjä, Tim Berners-Lee kirjoitti ensi kertaa työasemalleen http-alkuisen verkko-osoitteen. Maanmittauslaitoksen Antti Rainio taas kirjoitti maanmittausalan Maankäyttö-lehteen tiedon hinnoittelusta. Digitaalisen karttatiedon pitäisi olla halpaa, jos ei ilmaista. "Jos tieto on kerran tuotettu, on sen käyttämisellä varmistettava kaikki mahdollinen hyöty kansantaloudessa."

Nyt kaikki puhuvat avoimesta tiedosta, www täyttää pian 25 vuotta, ja Antti Rainion toive on toteutunut. Kirjoitan selaimeen Maanmittauslaitoksen latauspalvelun osoitteen ja syötän kesämökin osoitteen. Pian ostoskorissa on lähiympäristön peruskartta ja alueen ilmakuva. Painan tilaa -nappia, ja 60 megatavua dataa siirtyy kovalevylle, ilmaiseksi. Hämmästyttävän tarkan ilmakuvan resoluutio on puolen metrin luokkaa. Mökin pihasta erottuu esimerkiksi sitä vielä pari vuotta sitten koristanut asuntovaunu.

Internet-yhteyden toisessa päässä, Pasilan virastokolossissa, hymyilee tyytyväinen mies. Käyntikortissa lukee Antti Rainio, johtava asiantuntija. Maanmittauslaitos avasi ensimmäisenä valtion virastona tietovarantonsa avoimeen käyttöön vappuna 2012, ja Rainio valittiin vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi ansioistaan julkisten datavarantojen avaajana.

Googlelle kampoihin

Rainio ja kollegat harmittelivat vuosikausia, kun heidän tuottamansa huippuluokan digitaaliset kartta-aineistot korvautuivat karkealla, mutta ilmaisella Google-opaskartalla. Nyt suunnan toivotaan kääntyneen. Maksuista luopuminen on lisännyt digitaalisten maastoaineistojen käyttöä 50-kertaiseksi. Suomen herra avoin data on tulevaisuuden suhteen optimisti.

"Kehitys johtaa siihen, että kaikki merkittävät julkishallinnon tietoaineistot ovat kaikkien saatavilla ja käytössä. Silloin syntyy parempia päätöksiä, parempia kansalaispalveluita, parempia kaupallisia sovelluksia", Rainio toteaa

Maastotiedon avaaminen ilmaiseksi kaikkien käyttöön edellytti lainsäädännön rukkaamista. Asetusmuutos herätti vastustusta kirstunvartijoissa, sillä maastotietojen myynti toi rahaa viraston kassaan. Asetusmuutoksen kohtalon saattoi ratkaista EU-komission tiedonanto, joka arvioi julkisen tiedon avaamisen tuovan kaikkiaan 140 miljardin euron hyödyt vuosittain. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA taas tutki, että maissa joissa paikkatietoa tarjotaan ilmaiseksi, tietoa hyödyntävien yritysten kasvuvauhti on ollut 15% nopeampi kuin muualla. Karttaekspertille tieto ei tule yllätyksenä.

"Se että USA on maailman johtava paikkatieto-ohjelmistojen toimittaja johtuu siitä, että polttoainetta, karttadataa, on ollut vapaasti saatavilla", Antti Rainio toteaa.

Ajatus julkisen tiedon avaamisesta on rantautunut Suomeen Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Läpimurtovuosi oli 2009, jolloin avautui USA:n hallinnon avoimen datan katalogi data.gov. Brittihallinnon data.gov.uk seurasi pian perässä. Kaupungeista edelläkävijä oli Washington, joka keksi vauhdittaa avaamansa kaupunkitiedon käyttöä sovelluskilpailulla. Esimerkin innoittamana Suomen Apps for Democracy, myöhemmin Apps4Finland -kilpailu, näki päivänvalon syksyllä 2009.

Kokeilukulttuuria kuntiin

Virkamiehiä syytetään hitaiksi omaksumaan uusia ajatuksia, mutta avoimen tiedon suhteen Helsingin seutu on todella ollut ajan hermolla. Helsinki Region Infoshare -hanke käynnistyi pikavauhdilla. Uutta oli myös työtapa. Petri Kola, Open Knowledge Foundation Finlandin puheenjohtaja, kutsuu sitä kokeilukulttuuriksi.

Hän on tehnyt aiemmin töitä HRI-hankkeen palkkalistoilla.

"Julkishallinnossa näkee hyvin vähän HRI-hankkeen tyyppistä tekemistä: että lähdetään tekemään, ja opitaan matkan varrella."Yksi kokeiluista oli, voisiko Helsingin kaupungin 5000 viranhaltijan, luottamusmiehen ja poliitikon paperittoman toimiston, AHJO-järjestelmän tiedot avata kaikelle kansalle. Helsinki Region Infoshare -tiimi aloitti istuttamalla hallintokeskuksen virkamiehet ja päätöksentekotiedosta kiinnostuneet sovelluskehittäjät saman pöydän ääreen. Vuodessa hanke eteni hyvästä ideasta avoimeksi datarajapinnaksi.

HRI-tiimi kiertää tapaamassa kaupunkien hallintoa ja virastoja etsien julkaisukelpoista tietoa. Viranhaltijoita autetaan tiedon avaamisessa verkkoon kaikkien saataville, ja datavarannot lisätään HRI.fi -datakatalogiin. Uusia aineistoja mainostetaan sovelluskehittäjille.

Tiedon hyödyntäjät ovat avainasemassa, kun pohditaan, mitä hyötyä julkisen tiedon avaamisesta oikein on. Etukäteen on vaikea arvata, mitä tietoa koodaajat uusien sovellusten pohjaksi haluaisivat. Moni tiedon avaaja yllättyy iloisesti, kun datavarannot päätyvät hyötykäyttöön. Näin kävi esimerkiksi Helsingin seudun joukkoliikenteestä vastaavalle HSL:lle. Sen ylläpitämä joukkoliikenteen aikataulupalvelu reittiopas.fi on maan suosituimpia verkkopalveluja. Tiedot joukkoliikenteen reiteistä ja aikatauluista avautuivat julkiseen käyttöön jo vuonna 2009. Kustannuksetkaan eivät päätä huimanneet. Reittioppaan avoin datarajapinta ja sen ylläpito on kolmessa vuodessa maksanut 60 000 euroa, siis reilun prosentin koko tietojärjestelmän kustannuksista.

HSL teki rajapintaa tunnetuksi Mobiilikisalla. Sovelluskilpailuun osallistui yli 60 rajapintapalvelua hyödyntävää kännykkäsovellusta. Moni suunnistaa oikeaan bussiin nykyisin kännykällään.

"Vaikea kuvitella miten olisimme itse saaneet aikaiseksi tällaisen palvelutason nousun näillä resursseilla. Jos olisimme alkaneet tehdä kännykkäsovelluksia itse, rahaa olisi mennyt helposti 50 000 euroa per sovellus", HSL:n projektipäällikkö Jari Honkonen arvioi.

Aktiivit kokoontuvat verkossa

Facebookin Finnish Open Data Ecosystem -ryhmän keskusteluketjut ovat pitenemään päin. Yli tuhat jäsentä pohtii avoimen tiedon kysymyksiä monelta kantilta, EU:n avoimen tiedon direktiiveistä aina avoimen lähdekoodin ohjelmointityökaluihin.

Kun Antti Poikola, yksi avoimen datan liikkeen kantavista voimista, haastoi ryhmäläiset muistelemaan menneitä, mainitsi moni saaneensa avoimen datan herätyksen Apps For Democracy -kilpailun palkinnonjakotilaisuudessa Tampereella 2009. Avoimesta tiedosta kiinnostuneet kohtasivat ensi kertaa, ja yhteisö lähti kasvamaan. Avoimen tiedon ilosanomaa ei edistetty aluksi viranomaispäätöksin, vaan innokkaiden ihmisten voimin. Vuoden 2011 Apps4Finland -kilpailun palkintojenjako oli jo megatapahtuma. Tilaisuudessa oli paikalla yritysten teknologiajohtoa ja virkamiehiä. Avoin tieto oli yhtäkkiä muodikasta.

Kun tänään selaa Open Data Ecosystem -jäsenlistaa, huomaa että akateemisen ydinporukan rinnalle on tullut paljon tietovarannoista kiinnostuneita toimittajia ja pienyrittäjiä – ja joukko virkamieskuntaa. Yksi heistä on verohallinnon ylitarkastaja Johanna Kotipelto.

Kotipelto vastasi verottajan ensimmäisen avoimen data-aineiston lisensioinnista ja tiedon lisäämisestä julkisiin datakatalogeihin. Nyt kuka tahansa voi ladata koko maan yhteisöverotiedot yhtenä csv-tiedostona ja tutkia, miten paljon tietty yritys tai yhdistys on edellisenä vuonna veroja maksanut. Tämä helpottaa esimerkiksi toimittajien työtä. Kun Helsingin Sanomat syyskuussa 2012 uutisoi suuryrityksistä, jotka maksavat tuloksestaan keskimäärin vain 5 prosenttia veroa, lähti toimittaja hakemaan tietoja maksetuista yhteisöveroista verotoimiston yleisöpäätteeltä. Tänään uutisen tekeminen olisi paljon helpompaa.

Avoin data Suomen etu

Julkinen hallinto näyttää liittyneen avoimen datan liikkeeseen jäädäkseen. Tavoite avata julkisia datavarantoja kaikkien käyttöön on kirjattu jo kahteen perättäiseen hallitusohjelmaan. Valtio käynnisti juuri oman avoimen datan ohjelmansa, jossa rakennetaan muun muassa valtakunnallinen avoimen datan hakemisto. Petri Kola toivoo, että kunnissa ja valtionhallinnossa muistetaan, että avaamisesta on hyötyä vasta kun data päätyy käyttöön.

"Kannattaa rohkeasti hakea kontaktia tietoaineistojen potentiaalisiin hyödyntäjiin."

Ulkopuolisten käyttäjien tarpeita kuuntelemalla omakin organisaatio voi oppia paljon.

"Kannattaa aluksi julkaista jotain simppeliä, mieluusti kartalle laitettavaa dataa, joka auttaa ottamaan esimerkiksi kuntaa tilallisesti haltuun. Kunnan toimipisteet, hallinnolliset alueet, rakennustyömaat, liikenneonnettomuudet, meluhavainnot", Kola listaa.

Miksi tämä on tärkeää? Tätä pitää kysyä filosofilta.

"Se on Suomen etu, kilpailukykyvaltti. Avoin data lisää yhteiskunnan toimivuutta ja mahdollistaa uusien ratkaisujen etsimisen", vastaa Ilkka Niiniluoto, Helsingin yliopiston kansleri.

Twiittaa

• •

Teoksen tekstit on lisensoitu HRI-nimeä -lisenssillä. Teoksen uudelleenkäytön yhteydessä pitää mainita sekä tekstin kirjoittaja (Petja Partanen tai Terhi Upola) että rahoittaja (Helsinki Region Infoshare -palvelu).