Helsinki Region Infoshare -hanke

Pääkaupunkiseudun data-arkku auki

Teksti Petja Partanen

Helsinki Region Infoshare -hankkeen kolmen hengen iskunyrkillä on selvä tehtävä: tehdä datan avaamisesta osa kuntien virkamiesten arkea.

Hami Kekkosen sähköpostilaatikko pullistelee jälleen raakadataa. Uusin viesti sisältää Espoon kaupungin tulot ja menot vuosilta 2011-2012. Siitä selviävät Espoon toimialojen, liikelaitosten ja taseyksiköiden tulot ja menot tilinpäätöksen mukaan.

Pian talousdata on Kekkosen avustuksella jaettu verkkoon
kaikkien saataville. Uuden julkisen datalähteen tiedot lisätään
www.hri.fi -datakatalogin tietokantaan. Espoon talousdata saa avoimessa datakatalogissa järjestysnumeron 1008. Jälleen yksi tiedonsirpale on siirretty virastojen palomuurin takaa avoimesti kaikkien saataville.

“Tarkoitus on tehdä tiedon avaamisesta arkipäivää pääkaupunkiseudun kunnissa”, projektipäällikkö Ville Meloni sanoo.

“Se on tämän vuoden tärkein tavoite”, Tanja Lahti jatkaa.

Ville Meloni kysyy Hami Kekkoselta, miten ilmakuva sodan aikaisesta Helsingistä jaksaa.

Tuhannes palvelussa julkaistava data-aineisto on erikoislaatuinen: toisen maailmansodan aikainen, erittäin tarkka ilmakuva-aineisto Helsingistä.

“Vilkaisin sitä, tiedostokoko on vielä vähän iso”, Kekkonen kertoo.

Historiallista ilmakuva-aineisto muokkaa paikkatietoalan yrittäjä Pekka Sarkola, talkootyönä avoimen datan hengessä.

Tätä se on, datan avaaminen: etsitään tietoaineistoja ympäri pääkaupunkiseutua, ja kannustetaan virastoja saattamaan tietoaarteensa verkkoon kaikkien saataville.

“Mukava nähdä miten tietoisuus avoimesta datasta lisääntyy”, Tanja Lahti pohtii. Tuhannes data-aineisto on erityisesti Lahden mieleen.

“Aluetieteilijänä rakastan karttoja, on kiehtovaa saada niitä julki.”

Kulttuuria muuttamassa

Keväällä 2009 avoimesta datasta ei vielä paljoa puhuttu, mutta Helsingin Tietokeskuksen johtaja Asta Manninen oli kaukonäköinen. Hän oli nähnyt, miten pääkaupunkiseutua koskevat paikkatiedot ja väestöennusteet olivat hajallaan kymmenissä eri tietovarastoissa. Laatimassaan seututietovisiossa hän ehdotti Helsinki Region Infoshare -hanketta kokoamaan tiedot yhteen palveluun, avoimesti ja maksuttomasti kenen tahansa tarvitsijan saataville.

Nyt HRI:n datavarastossa on yli 1000 tietoaineistoa. Silti matka on vasta alussa. Ville Meloni muistuttaa, että julkisen tiedon avaamisessa on kyse melkoisesta kulttuurimuutoksesta. Hän viittaa ympäröiviin Helsingin tietokeskuksen toimistohuoneisiin. Täältä on lähtöisin suurin osa kaupungin laatimista tilastoista. HRI:n tiimin suuri työ on vakuuttaa virkamieskunta siitä, että myös raakadatalla on arvoa.

“Tietokeskuksen ammattitaitoa on nimenomaan jalostaa sekalaisesta lähtötiedosta julkaisukelpoista tilastoaineistoa. Nyt me sanomme, että julkaiskaa myös raakadata koneluettavassa muodossa, ja antakaa muiden tehdä omat analyysinsä aineistosta”, Meloni kertoo. Iltapäivän Meloni ja Lahti ovat istuneet valmistelemassa workshop-tilaisuutta. Meloni esittelee tietokoneeltaan workshopin aineistoa, taulukkoa johon on listattu pääkaupunkiseudun kuntien tietojärjestelmiä.

“Pelkästään Helsingissä on melkein tuhat eri tietojärjestelmää”, hän paljastaa. Workshopin tavoitteena on luoda työkalu datan avaajille, pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen tietokanta tietojärjestelmien sisältämästä tiedosta. “Pyrimme järjestämään näkymän siihen, mitä kaikkea tietoa kaupungeissa on. Tämä olisi hieno saada myös kaupunkien viranhaltijoiden ja kaikkien kaupunkilaisten nähtäville”, Meloni pohtii.

Vantaan kirjastodataa
avaamassa

Hami Kekkonen on viettänyt aamupäivän Vantaan kirjaston vieraana. Paikalla oli myös Helsingin yliopiston väitöstutkija, joka oli esitellyt mitä kaikkea raakadatana olleesta kirjastojen lainaustiedosta voi selvittää.

“Hän oli tehnyt erilaisia visualisointeja. Niistä selvisi esimerkiksi millaisia kirjoja eri puolilla pääkaupunkiseutua lainataan ja mistä yksittäisten kirjastojen asiakkaat tulevat”, Kekkonen kertoo.

Kirjastoväki oli kiinnostunut. Mitä päätitte tehdä? “Avata dataa, tietenkin. Tulevasta lainausjärjestelmästä lainaustiedot saa helposti ulos”, Kekkonen kertoo.

Kirjastot ovat olleet avoimen datan edelläkävijöitä. Kirjaston kokoelmatietoihin on jo pitkään päässyt käsiksi rajapinnan kautta.

Nykyisin rajapintaa hyödyntävällä kännykkäsovelluksella voi esimerkiksi lainata kirjan suoraan kaverilta, kirjastossa käymättä. Nähtäväksi jää, miten tulevaisuudessa avattavia lainaustietoja keksitään hyödyntää.

Kellon lyödessä neljä Tanja Lahti suuntaa kotiin, Meloni jää viimeistelemään workshop-materiaalia osallistujille ennakkoon tutustuttavaksi ja Hami Kekkonen vastailemaan sähköposteihin. Vantaan kaupungin verkkopalvelimelle on saatu Kekkosen neuvojen perusteella pystytettyä avoin data -osio, jonne kaupungin virastot voivat jakaa aineistojaan. Sivuille on jo ilmestynyt muun muassa kaupungin väestötiedot vuodesta 1890 alkaen.

Ennen hajaantumistaan tiimi pohtii, mitä sovelluksia kaupungin ilmakuva-aineistosta saattaisi syntyä. Dataa hyödyntävät sovellukset kun ovat paras kannustin datavarantojen avaajille.

Seuraavalla viikolla apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri kiittelee twitter-viestissään:

“Tämäkin on aivan hurja avaus. #helsinki 1943. Sota-ajan ilmakuva-aineisto Helsingin seudun avoimessa data-palvelussa”.

Toinen linkki johdattaa datasta tehtyyn vebbisovellukseen, jolla voi vertailla historiallisia ilmakuvia nyky-Helsinkiin. Kaupungin muutos on zollut hurja. Esimerkiksi rantaviiva on muuttanut muotoaan radikaalisti.

Helsinki Region Infoshare -hanke yhdistää julkisen tiedon tuottajat ja tarvitsijat

 

Twiittaa

• •

Teoksen tekstit on lisensoitu HRI-nimeä -lisenssillä. Teoksen uudelleenkäytön yhteydessä pitää mainita sekä tekstin kirjoittaja (Petja Partanen tai Terhi Upola) että rahoittaja (Helsinki Region Infoshare -palvelu).